Internet-työryhmä sai työnsä valmiiksi

Työryhmä asetettiin Vantaan pommiräjähdyksen jälkeen selvittämään mahdollisia lainsäädäntöön liittyviä kehittämistarpeita ja teknisiä mahdollisuuksia rajoittaa Internetissä julkaistavan rikollisen materiaalin levittämistä.

Työryhmän mukaan itsesäätelystä hyvä esimerkki on suurten operaattoreiden yhdessä sopima netiketti ja netiketin huomioivat käyttösopimukset, jotka varaavat operaattorille oikeuden poistaa laiton tai haitallinen aineisto palvelimelta saatuaan sen olemassaolosta tiedon.

Koulutuksesta ja valistuksesta hyviä esimerkkejä ovat mm. DotSafe -projekti, jossa opettajille annetaan helppokäyttöisessä muodossa materiaalia opettamisen tueksi Internetin vaaroista sekä tietoa käytännesäännöistä.

Työryhmän mukaan anonyymi ilmaisu ja liikkuminen Internetissä tulee olla mahdollista, mutta taustalla tulee myös olla tietoisuus siitä, että väärinkäyttötapauksissa tekijä on jäljitettävissä.

Internetiin liittyvistä säännöksistä tulisi päästä kansainväliseen yhteisymmärrykseen

Internet-työryhmä pitää selvityksessään erityisen tärkeänä Euroopan yhteisön ja Euroopan neuvoston piirissä tehtävää tietoverkkorikollisuutta ennalta estävää työtä. Kansainvälisesti pitäisikin päästä yhteisymmärrykseen siitä, mitä säännellään ja millä tavoin sekä millaisin keinoin.

Laki tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoamisesta on jo nyt tuonut keinoja ja velvoitteita puuttua sisällöllisesti rikolliseen materiaaliin Internetissä. Sananvapautta koskeva lakiuudistus tuonee mukanaan lisää sääntelyä, arvioi Internet-työryhmä.

Pakkokeinolain uudistaminen antaa poliisille nykyistä enemmän mahdollisuuksia puuttua tietoverkkorikollisuuteen. Työryhmä toivoo, että Euroopan neuvoston tietoverkkorikollisuutta koskevan yleissopimuksen määräyksien voimaanpano saattaa suomalaisen lainsäädännön tasolle, jolla mahdollistettaisiin ainakin oikeudelliset keinot selvittää rikollisen materiaalin levittäjä kansallisissa tietojärjestelmissä.

Tunnistamistietojen säilyttämisvelvollisuus on tärkeää tietoverkkorikosten selvittämisessä

Erityisen kannatettavana työryhmä pitää sananvapauslain uudistusehdotuksessa mainitun verkkoviestin lähettäjää koskevien tunnistamistietojen säilyttämisvelvollisuutta. Työryhmän mielestä tietoliikenteen tunnistamistietojen säilyttämisvelvoitetta tulisi arvioida myös tietoturvallisuuden toteutumisen kannalta.

Erilaiset tietojärjestelmiin kohdistuneet hyökkäykset eivät varsinaisesti ole sananvapauslaissa tarkoitettuja verkkoviestejä. Esimerkiksi perinteisessä tietomurrossa murtautuja ei lähetä minkäänlaista viestiä, joka olisi tarkoitettu julkisuuteen tai jonkun henkilön tietoon. Murtautujan tarkoitus on aiheuttaa tietoverkon kautta kohteeseen tekninen häiriö, jota kautta hän saa käyttöönsä uhrin tietokoneen tai tietojärjestelmän.

Näiden rikosten menestyksellinen selvittäminen edellyttää, että otetuista yhteyksistä löytyy merkintä niistä palvelimista ym. laitteista, joiden kautta murtautuminen on tehty. Tunnistamistietojen säilyttämisvelvollisuus tietoturvaloukkausten selvittämisen turvaamiseksi olisi työryhmän näkemyksen mukaan tarpeen tehdä erillään sananvapauslain uudistamistyöstä, koska kyseessä ei sinänsä ole sananvapauden käyttämisestä.

Internetissä julkaistavan rikollisen materiaalin rajoittamista selvittäneen työryhmän raportti löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta www.intermin.fi/julkaisu/internetselvitys.

Lisätietoja: rikostarkastaja Ari Määttä, (09) 8388 6257 (KRP)