Paikalliset turvallisuussuunitelmat kattavat jo valtaosan kunnista

Valtioneuvoston periaatepäätös sisäisen turvallisuuden ohjelmasta vuodelta 2008 sisältää linjauksen, jonka mukaan paikalliset turvallisuussuunnitelmat tulee käsitellä kuntien ja kaupunkien valtuustoissa viimeistään vuonna 2010. Juuri valmistuneen raportin mukaan 39 %:ssa kunnista turvallisuussuunnitelma on valmis ja hyväksytty valtuustossa, 14 %:ssa kunnista suunnitelma on valmis, mutta hyväksymisprosessi on vielä kesken ja 35 %:ssa kunnista suunnitelma on valmisteilla.

Turvallisuusyhteistyöllä tuloksia -raportti osoittaa, että kuntien ja kaupunkien johdot ovat ottaneet yhä useammin johtavan roolin turvallisuussuunnittelussa. Turvallisuuden merkitys kunnan kehitykselle ja taloudelle on laajasti tiedostettu.

- Erityisesti suurten kaupunkien johtajat ovat erittäin kiinnostuneita parantamaan kaupungin turvallisuutta, koska hyvä turvallisuus liittyy kiinteästi hyvinvointiin ja on tärkeä vetovoimatekijä. Yrityksille hyvä sisäinen turvallisuus on tärkeää, sillä turvallisuusongelmiin varautuminen on suuri kustannustekijä yrityksille, Paatero toteaa.

Paikalliseen turvallisuussuunnitteluun osallistuvien osaaminen ja ammattitaito ovat myös lisääntyneet. Lisäksi kuntien ja valtion viranomaisten, järjestöjen ja elinkeinoelämän välinen yhteistyö on selvästi lisääntynyt.

Paikallisissa turvallisuussuunnitelmissa painopiste on entistä useammin ennalta ehkäisevissä toimenpiteissä. Kunnissa on myös tiedostettu, että turvallisuusongelmia ei poisteta eikä edes ratkaisevasti vähennetä kertatoimin, vaan turvallisuuden parantaminen edellyttää pitkäjänteistä työtä. Tätä todistavat esimerkiksi kuntien panostukset perheiden tukemiseen, nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn ja turvalliseen yhdyskuntasuunnitteluun, joissa tulokset saattavat näkyä vasta vuosien kuluttua.

Turvallisuussuunnittelua tehdään pääosin omin voimin, ilman ulkopuolista konsulttiapua. Paateron mukaan tämä on ollut myös tavoitteena, sillä kyse on eri viranomaisten perustyöstä eikä sitä ole syytä ulkoistaa ulkopuolisille asiantuntijoille. Itse tekemällä osaaminen ja ammattitaito kasvavat ja yhteistyöverkostot vakiintuvat.

Jatkossa tulee panostaa suunnitelmalliseen yhteistyöhön, hyvien käytäntöjen levittämiseen ja tulosten arviointiin

Jatkossa paikallisessa turvallisuussuunnittelussa tulee panostaa erityisesti suunnitelmallisuuteen ja hyvien käytäntöjen tehokkaaseen levittämiseen. Turvallisuusyhteistyöllä tuloksiin -raportissa suositellaan, ettei suunnitelmista tehdä liian haasteellisia. Suunnitelmien tulisi ensisijassa ohjata suunnitelmallista käytännön yhteistyötä.

Eri puolilla Suomea toteutetaan hyviä hankkeita ja toimintamalleja turvallisuuden parantamiseksi. Raportissa suositellaan, että hyviä käytäntöjä levitetään laajasti koko maahan perustamalla niitä varten verkkosivusto. Tehokas hyvien käytäntöjen levittäminen ja toimijoiden verkostoituminen säästävät voimavaroja ja parantavat toiminnan laatua.

Raportin mukaan paikallisen turvallisuussuunnittelun tuloksia tulee myös mitata ja arvioida. Jatkossa jokaiseen turvallisuussuunnitelmaan tulisikin sisällyttää tuloksia kuvaavat mittarit. Kansliapäällikkö Viljanen totesi raportin luovutustilaisuudessa, että kuntien tulisi panostaa erityisesti suunnitelmien seurantaan.

Turvallisuussuunnittelun konkreettisista tuloksista tulee kertoa laajasti ja suunnittelu pitää saada osaksi pysyvää toimintaa

Raportissa suositellaan, että turvallisuussuunnittelusta raportointia kehitetään jatkossa sisällöllisesti niin, että se antaa paremman kokonaiskuvan turvallisuustilanteen ja turvallisuuden tunteen kehityksen suunnasta.

Nykyisin turvallisuussuunnittelu on joiltain osin edennyt yksittäisten henkilöiden vahvan sitoutumisen ja työpanoksen ansiosta. Tästä syystä on tärkeää varmistaa, että turvallisuussuunnittelu on jatkossa osa pysyvää toimintaa ja liittyy toiminnan kannalta keskeisiin prosesseihin.

Raportissa korostetaan, että kunnan turvallisuus tulee nähdä laajana kokonaisuutena. Siihen sisältyy turvallisuuden parantamiseksi ennalta tehtävä turvallisuustyö sekä varautuminen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin. Koska turvallisuuteen liittyviä suunnitelmia on useita, on varmistettava, että suunnitelmien tarkoitus ja tavoitteet ovat kaikkien tiedossa.

Paikallisen turvallisuussuunnittelun kehittäminen on ollut yksi sisäisen turvallisuuden ohjelman painopiste. Kansliapäällikkö Viljanen korostikin, että paikallisen turvallisuussuunnittelun eteneminen on osoitus sisäisen turvallisuuden ohjelman hyvästä etenemisestä.

Turvallisuusyhteistyöllä tuloksia -raportti löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta www.intermin.fi/julkaisu/222011

Lisätietoja: poliisiylijohtaja Mikko Paatero, 0400 594317, sisäisen turvallisuuden sihteeristön päällikkö Tarja Mankkinen, 071878 8370