Maakuntauudistus yhdenmukaistaa varautumisen rakenteita
Yhteiskunnan rakenteita ja toimintavalmiutta koetteleva yllättävä tilanne voi ilmaantua milloin vain. Varautumissuunnittelun tärkein tehtävä on taata valmius poikkeuksellisissa tilanteissa toimimiseen sekä turvata toiminnan jatkuvuus erilaisissa häiriötilanteissa. Maakuntauudistuksessa korostetaan varautumisen toimintamallien yhteensovittamista ja turvallisuustoimijoiden rakenteiden joustavuutta.
Jatkossa Suomen julkinen hallinto järjestetään kolmella tasolla, jotka ovat valtio, maakunta ja kunta. Maakuntalakiesityksessä varautumisen valmistelulle on määritelty kaksi päätehtävää. Maakuntien tulee järjestää toimintansa niin, että pelastuslaitos, ELY-keskuksen maakunnalle siirtyvät toimialat, sosiaali- ja terveystoimi sekä ympäristöterveydenhuolto pystyvät hoitamaan lakisääteiset tehtävänsä mahdollisimman hyvin myös erilaisissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Maakunnan tehtävänä on myös yhteen sovittaa eri toimijoiden varautumista.
– Varautumisen asiat on koettu kaikissa maakunnissa tärkeiksi ja valmistelu on edennyt hyvässä yhteishengessä. Maakunnissa on hyvä tekemisen meininki. Varautuminen on yhteinen asia, joka ei juuri ole aiheuttanut vastakkaisasettelua tai vastustusta, Maakuntien varautumisen kehittämisohjelmaa koordinoiva johtava asiantuntija Markus Viitaniemi sisäministeriöstä sanoo tyytyväisenä.
Varautumisen päämääränä on huolehtia onnettomuuksien ja häiriötilanteiden ehkäisystä ja valmistautumisesta toimintaan niiden uhatessa. Varautuminen tarkoittaa valmistautumista ennakolta erilaisiin suuronnettomuuksiin, kriisitilanteisiin tai mahdolliseen sodan aikaan. Varautumisella pyritään ehkäisemään vaaratilanteita ja valmistaudutaan toimimaan kriisin aikana.
Yhteensovittamista ja yhteistyörakenteita
Maakunnan tehtävänä taas on sovittaa yhteen eri toimialojen varautumista, jotta mahdollisessa suuronnettomuustilanteessa viranomaiset voisivat toimia tehokkaasti. Esimerkiksi laaja pitkäkestoinen sähkökatko koskettaa useampaa kuin yhtä toimialasektoria.
– Maakunnissa on perustettu valmiusfoorumeita. Niissä suunnitellaan maakunnan varautumisen järjestämistä. Lisäksi olemassa olevia yhteistyörakenteita on muokattu sellaisiksi, että uudessa maakuntaympäristössä pystyttäisiin toimimaan entistä paremmin, Viitaniemi tarkentaa.
Varautumista häiriötilanteisiin
Sisäministeriö vastaa jatkossa alueellisen yhteisen varautumisen valtakunnallisesta yhteensovittamisesta sekä keskushallinnon tasolla että maakuntien kesken. Ministeriön vastuulla on myös yhteistoiminnan koordinointi. Maakuntien varautumisen kehittämisohjelman tarkoituksena on tukea maakuntien varautumisen ja konsernihallinnon valmistelua sekä avainhenkilöstön osaamisen kehittämistä.
Suurissa maakunnissa, kuten Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa valmistelu on edennyt hitaammin. Siellä varautumisen rakenteita joudutaan suunnittelemaan maakuntatason lisäksi myös seutukunnallisella ja paikallisella tasolla.
– Puhutaan suuruusluokkaongelmasta. Vaikka valmistelussa on useampia vaiheita, on tärkeää, että varautumisen valmius on olemassa heti, kun maakunnat aloittavat toimintansa, Viitaniemi painottaa.
Varautumisen taustalla malli kokonaisturvallisuudesta
Kokonaisturvallisuus on suomalaisen varautumisen yhteistoimintamalli, jossa yhteiskunnan elintärkeistä toiminnoista huolehditaan viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten yhteistyönä. Yhteiskunnan varautumisen vastuujako ja tehtävät perustuvat lainsäädäntöön. Yhteistoimintamallin vahvuus on, että se kattaa kaikki yhteiskunnan tasot ja toimijat.
– Häiriötilanteissa on usein monta omaa lakisääteistä tehtäväänsä hoitavaa toimijaa. Se, miten maakunnan alueella toimivat viranomaiset ja muut tahot toimivat tilanteessa yhteen, ratkaisee, minkälaiset vaikutukset häiriöllä on maakunnan asukkaille, Viitaniemi sanoo.
Kansallinen ja alueellinen riskiarvio toimivat pohjana maakuntien varautumiselle. Suomen kansallinen riskiarvio päivitetään vuoden 2018 aikana. Maakunnissa valmistellaan myös omat alueelliset riskiarviot. Alueellisten riskiarvioiden laatimisen organisointi kuuluu jatkossa osana maakuntien varautumisen yhteensovittamistehtävään.
– Tällä kierroksella riskiarvioiden laatiminen tehdään poikkihallinnollisessa yhteistyössä pelastuslaitosten ja aluehallintovirastojen johdolla pelastuslaitosalueittain, Viitaniemi kertoo.
Varautumisen rakenteisiin lisää yhdenmukaisuutta
–Yhteisen tilannekuvan merkitys korostuu kriisi- ja häiriötilanteissa. Sujuva turvallisuusviranomaisten ja maakunnan eri toimialojen yhteistyö luo vankan pohjan yhteistoiminnalle myös mahdollisessa poikkeustilanteessa, Viitaniemi sanoo.
Kyberturvallisuus osa varautumista
Teknisessä yhteiskunnassa yhä useampi asia toimii bittien varassa. Digitaalisen maailman turvallisuus, eli niin kutsuttu kyberturvallisuus on selkeä varautumisen painopistealue. Tällä saralla Suomelle on soviteltu myös roolia digitaalisen maailman normiston rakentajana ja eräänlaisena kyberrauhanvälittäjänä.
Digitalisaation myötä yhteiskunnasta on tullut uudella tavalla haavoittuvainen. Kyberturvallisuus ja erilaisiin hybridiuhkiin varautuminen on huomioitu myös osana maakuntauudistusta. Viitaniemen mukaan maakuntauudistukseen sisältyy suuri potentiaali kehittää varautumis- ja valmiussuunnittelua entistä vankemmaksi.
– Vuoden 2020 alussa voimaan tuleva maakuntauudistus on oiva mahdollisuus nostaa varautuminen uudelle tasolle, Viitaniemi sanoo päättäväisesti.
Lisätietoja:
Johtava asiantuntija Markus Viitaniemi, p. 0295 488 257, [email protected]