Ministeri Räsänen perhesurmista: Ennalta ehkäisevään työhön panostettava entistä enemmän
- Kun perheitä autetaan varhaisessa vaiheessa, se on paitsi inhimillistä myös edullisempaa. Panostamalla kevyempiin, ennaltaehkäiseviin toimintamalleihin voidaan vähentää tarvetta kalliimmille ja raskaammille toimenpiteille kuten poliisin hälytystehtäville, oikeusprosesseille ja laitoshoidolle. Toivon, että tämä viesti tavoittaa kuntapäättäjät, sanoi sisäministeri Päivi Räsänen eduskunnassa järjestetyssä perhesurmien ennaltaehkäisyä käsittelevässä seminaarissa 25.2.
- Valitettavaa on, että usein säästöpaineiden edessä juuri ennalta ehkäisevistä palveluista helposti karsitaan sillä seurauksella, että jälkilasku on moninkertainen. Imatralla on toisin. Siellä lastensuojelun kulut romahtivat, kun kunta päätti investoida perhetyöhön.
- Usein pelkkä kotiapu vahvistaisi perheen voimavaroja niin, että vanhemmat selviävät kasvatustehtävästään eikä tilanne pääse kriisiytymään. Viime vuosikymmeninä tässä on menty väärään suuntaan, Räsänen toteaa.
1990-luvun alussa lastensuojelun asiakkaina oli Suomessa vain noin 10 000 lasta ja 80 000 perhettä sai kunnallista kotipalvelua. Nyt luvut ovat toisinpäin: lastensuojelun asiakkaita on noin 80 000 lasta ja vain 9 000 perhettä saa jonkinlaista kotiapua.
Toteutuvatko lapsen oikeudet käytännössä?
Vuosina 2011 ja 2012 Suomessa tapahtui poikkeuksellisen monta perhesurmaa, jossa puoliso surmasi joko koko perheensä tai lapsensa. Tapaukset järkyttivät koko maata. Perhesurmien kanssa samalle ajanjaksolle sijoittui pienen Vilja Eerikan murha. Hän kuoli vain 8-vuotiaana oman isänsä ja tämän puolison julmasti murhaamana.
Lainsäädännössä lapsen asema on vahva. Lapsen oikeuksien sopimus, jonka myös Suomi on vahvistanut, asettaa lapsen edun aina etusijalle. Perhesurmat ja Vilja Eerikan tapaus nosti esille kysymyksen siitä, toteutuvatko lainsäädännön takaamat lapsen oikeudet käytännössä.
- Kuullaanko ensisijaisesti vanhempia myös silloin, kun nämä eivät toimi lapsen edun mukaisesti. Nähdäänkö lapsi silloin kun hän on niin peloissaan, että hän ei uskalla puhua, kysyy Räsänen.
Moniammatillinen yhteistyö luo verkon eri ammattikuntien väliin
Perhe- ja lastensurmien taustoista laaditut useat selvitykset osoittavat, että viranomaisten yhteistyö ei ole riittävää, jotta perhe- ja lastensurmia voitaisiin ennalta ehkäistä tehokkaasti. Kriisissä oleva ja apua hakeva perhe tai yksittäinen asiakas joutuu kertomaan omasta tilanteestaan aina uudestaan eri viranomaiselle.
- Moniammatillinen viranomaisyhteistyö on osoittautunut sekä asiakkaan että palvelujen järjestäjän kannalta hyväksi ja taloudellisesti järkeväksi tavaksi toimia. Asiakkaat eivät putoa hallinnonalojen välisiin aukkoihin sillä moniammatillinen yhteistyö luo verkon eri ammattikuntien väliin, Räsänen toteaa.
Hyvä esimerkki moniviranomaisyhteistyöstä on Ankkuri-toimintamalli, jolla autetaan erityisesti syrjäytymisvaarassa olevia nuoria sekä puututaan perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan. Se on käytössä esimerkiksi Helsingin, Hämeen sekä Pohjanmaan poliisilaitoksilla. Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa on asetettu tavoitteeksi, että malli otetaan käyttöön koko maassa.
Lainsäädäntöön tulossa muutoksia
Lainsäädäntö ei tällä hetkellä tue moniammatillista viranomaisyhteistyötä. Tämä tuli esille myös sisäministeriön asettaman työryhmän loppuraportissa, joka julkaistiin tammikuun lopussa. Työryhmän tehtävänä oli selvittää viranomaisten välistä tiedonvaihtoa koskevaa lainsäädäntöä ja mahdollisia ongelmia erityisesti perhe- ja lastensurmien ennalta ehkäisyn ja estämisen näkökulmasta.
Työryhmä esittää seitsemää toimenpidettä, esimerkiksi, että viranomaisilla ja muilla niihin rinnastettavilla toimijoilla tulisi olla jatkossa oikeus ilmoittaa oma-aloitteisesti poliisille tietoja, jos viranomaisella on syntynyt vakava huoli väkivallan uhasta. Tällä hetkellä tietoa voidaan antaa vain, jos poliisi osaa kysyä sitä.
- Työryhmän esitysten valmistelua jatketaan virkamiesten toimesta. Tavoitteena on, että huhtikuun alussa tehdään konkreettisia päätöksiä tarvittavista lainsäädäntömuutoksista. Osa toimenpiteistä on tarkoitus saada valmiiksi jo tämän hallituskauden aikana. Sisäisen turvallisuuden ministeriryhmässä todettiin, että tarvitsemme hyvää yhteistyötä eri ministeriöiden välillä. Olen vakuuttunut siitä, että meillä on yhteinen tahtotila, ja kaikki tahot ovat valmiita tekemään parhaansa, että esille tuodut epäkohdat saadaan korjattua, Räsänen sanoo.
Lisätietoja: erityisavustaja Niklas Andersson, 050 559 7156