Hätäkeskuslaitoksen johtoa ja hallintoa uudistetaan, hätäkeskuspäivystäjiä ja päivystäjien koulutusta lisätään

Sisäasiainministeriön turvallisuusasiain johtoryhmässä 17.8. sisäasiainministeri Kari Rajamäki määräsi työryhmän, kansliapäällikkö Ritva Viljasen johdolla, selvittämään hätäkeskuslaitoksen tilannetta. Sisäasiainministeriön pelastusosasto käynnisti oman hätäkeskuslaitoksen ohjausta, johtamista ja tilaa koskevan selvityksen kesäkuussa. Hätäkeskuslaitoksen ja alueellisten hätäkeskusten johtamisessa on havaittu ongelmia, joihin sisäasiainministeriön turvallisuusasiain johtoryhmässä ja tulosohjauksessa on puututtu.

Käytyjen keskustelujen ja selvitysten perusteella Hätäkeskuslaitoksen johtaja Jyrki Landstedt on katsonut, ettei hänellä ole edellytyksiä jatkaa Hätäkeskuslaitoksen johtajana vallitsevassa tilanteessa. Hän siirtyy suostumuksensa mukaisesti muihin pelastustoimen asiaintuntijatehtäviin. Sisäasiainministeriö nimittää määräaikaisen Hätäkeskuslaitoksen johtajan mahdollisimman pian ja julistaa viran pysyvästi täytettäväksi.

Sisäasiainministeriö on päättänyt, että Hätäkeskuslaitoksen, sen keskushallinnosta vastaavan hätäkeskusyksikön ja hätäkeskusten johtamista uudistetaan. Hätäkeskuslaitoksen ja hätäkeskusten työilmapiiristä tehdyn ilmapiiritutkimuksen tulokset analysoidaan yhteistyössä henkilöstön kanssa. Sen jälkeen asetetaan hätäkeskuslaitoksen johdolle ja hätäkeskusten johtajille johtamisen ja työilmapiirin parantamisvaatimukset. Erityistä huomiota on kiinnitettävä niihin keskuksiin, joiden johtajien johtamissuoritus on heikko ja niihin, joissa työilmapiiri on selvitysten mukaan huono. Käynnistetyistä toimenpiteistä on raportoitava sisäasiainministeriölle 1.12.2006 mennessä. Hätäkeskuslaitoksessa tulee tehdä uusi työilmapiiriselvitys 31.7.2007 mennessä, jonka tulokset tulee raportoida ministeriölle ja ministeriö arvioi mahdolliset lisävaatimukset.

Hätäkeskuslaitoksen ja alueellisten hätäkeskusten johtamisen tilaa on selvitettävä ja arvioitava vuosittain. Hätäkeskuslaitos arvioi johtoryhmätyöskentelyn kehittämistarpeet. Hätäkeskuslaitoksen työjärjestys ja muut vastaavat hallinnolliset määräykset uusitaan. Työssä arvioidaan tarkoin toimivallan jako Hätäkeskuslaitoksen keskusyksikön, sen ylimmän johdon ja hätäkeskusten välillä. Hätäkeskuslaitoksen hallintoa vahvistetaan siten, että siellä on tarvittava juridinen ja talouteen liittyvä osaaminen. Hallinnollisella päätöksellä tehdyt yhteistoiminta-alueet lakkautetaan. Jos tarvetta laitoksen toiminnan uudelleen järjestelyihin on, asia valmistellaan asianmukaisesti päätettäväksi. Sisäasiainministeriö kuitenkin katsoo, että hätäkeskuslaitos tulee jatkossa työskentelemään verkostomaisesti niin, että keskukset toimivat toistensa takapäivystäjinä.

Hätäkeskuslaitoksen tulee valmistella tarvittavat ehdotukset sisäisen tiedotuksen ongelmien ratkaisemiseksi ja sisäisen tiedotuksen parantamiseksi.

Sisäasiainministeriön pelastusosaston Hätäkeskuslaitosta koskevat tulosohjausmenettelyt uudistetaan. Pelastusosastolle perustetaan uusi muun muassahätäkeskuslaitoksen tulosohjauksesta vastaava yksikkö. Yhteistyötä sisäasiainministeriön poliisiosaston sekä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa tehostetaan siten, että tulossuunnitteluprosessin yhteydessä arvioidaan yhteisesti myös hätäkeskustoiminnan onnistuneisuutta ja kehitystarpeita. Yhteistyön tehostamiseksi perustetaan ministeriön yhteyteen valtakunnallinen yhteistyöryhmä, johon tulee ohjauksesta vastaavien viranomaisten edustus. Näitä ovat poliisi, pelastustoimi sekä sosiaali- ja terveystoimi.

Pelastusosaston uudet tulosohjauskeinot ja -muodot tulee olla suunniteltuna ja valmiina vuoden 2006 loppuun mennessä. Tiukennetut tulostavoitteet ja raportointivelvoitteet sisällytetään sisäasiainministeriön ja Hätäkeskuslaitoksen väliseen vuotta 2007 koskevaan tulossopimukseen.

Hätäkeskuspäivystäjien koulutusta on lisätty ja lisätään edelleen vuonna 2007

Helsingin hätäkeskukseen on siirretty poliisista ja muista hätäkeskuksista määräaikaisia työntekijöitä 31.12.2006 saakka. Hätäkeskuspäivystäjien koulutusta on lisätty huomattavasti ja hätäkeskuspäivystäjäkursseilta valmistuu lisähenkilöstöä jo vuoden 2006 aikana. Vuonna 2007 aloittaa kaksi ylimääräistä hätäkeskuspäivystäjäkurssia eli yhteensä kolme kurssia. Sisäasiainministeriön arvion mukaan vuosien 2008 ja 2009 aikana valmistuu päivystäjiä yli laskennallisen poistuman.

Henkilöstöpulasta erityisesti kärsivien hätäkeskusten henkilöstötarpeiden pikaiseksi tyydyttämiseksi käynnistetään koulutussopimukseen perustuva koulutusohjelma turvallisuusammateissa ja terveydenhuollon tehtävissä toimivien henkilöiden kouluttamiseksi hätäkeskuspäivystäjän ammattiin. Tavoitteena on, että koulutukseen valittavat otetaan hätäkeskusavustajan tehtävään 1.1.2007 lukien.

Sisäasiainministeriö on esittänyt vuoden 2006 toiseen lisätalousarvioon yhteensä 1,5 miljoonan euron lisämäärärahaa hätäkeskuslaitoksen henkilöstömäärän lisäämiseksi pelastusopistolle ja Hätäkeskuslaitokselle, hätäkeskuspäivystäjien koulutuksen lisäämiseksi jo kuluvana vuonna sekä muutoinkin hätäkeskuslaitoksen toiminnan turvaamiseksi sekä tietojärjestelmien kehittämiseksi.

Hätäkeskuslaitoksen uusi tietojärjestelmä on saatava nopeasti käyttöön hätäpuhelujen tehokkaan käsittelyn turvaamiseksi ja sen mahdollistamiseksi, että keskukset voivat toimia toistensa tukena ruuhkatilanteissa. Sisäasiainministeriö edellyttää, että järjestelmän hyväksymistestaus ja hyväksyminen tehdään viimeistään marraskuussa 2007. Sopimukset käyttöönottoaikataulusta ja toteutuksesta on oltava valmiina marraskuussa 2006.

Sisäasiainministeriö edellyttää, että Hätäkeskuslaitoksen palveluja käyttävien viranomaisten asiakastyytyväisyys selvitetään vuosittain. Selvitys tehdään koko laitosta ja jokaista hätäkeskusta erikseen koskevana. Tavoitteet asetetaan myös vastaavalla tavalla. Seuraava tutkimus tehdään alkuvuodesta 2007. Hätäkeskuslaitos analysoi tulokset, laatii ja asettaa parantamistavoitteet. Toimenpiteet raportoidaan johtokunnalle ja sisäasiainministeriölle.

Hätäkeskusten ja sen palvelemien viranomaisten saumattoman yhteistyön ja hälytysvasteiden tarkoituksenmukaisen määrittelyn varmistamiseksi tehostetaan hätäkeskusasetuksen 11 §:ssä tarkoitettujen läänikohtaisten yhteistyöryhmien toimintaa. Sisäasiainministeriö ottaa tavoitteen huomioon lääninhallitusten pelastusosastojen kanssa käytävissä tulosneuvotteluissa. Hätäkeskuslaitoksen oman valtakunnallisen yhteistyöryhmän toimintaa tehostetaan ja se kokoontuu säännönmukaisesti. Vastaavalla tavalla hätäkeskusten on tehostettava keskuskohtaisten yhteistyöryhmien käyttöä.

Hälytysvasteet tulee arvioida ja tarvittaessa täsmentää hätäkeskusten ja ao. viranomaisten yhteistyönä vuoden 2006 loppuun mennessä.

Sisäasiainministeriö käynnistää Hätäkeskuslaitoksen ja alueellisten hätäkeskusten säännöllisen tarkastustoiminnan. Toiminnan ohjausta ja seurantaa tehostetaan myös muilla tarvittavilla toimenpiteillä. Johtokunnan tarjoamat mahdollisuudet johtamisen tukena tulisi hyödyntää nykyistä paremmin.

Sisäasiainministeriö selvitti Hätäkeskuslaitoksen ja hätäkeskusten johtamistilanteen

Sisäasiainministeriö selvitti Hätäkeskuslaitoksen ohjausta, johtamista ja tilaa haastattelemalla mm. Hätäkeskuslaitoksen ja hätäkeskusten johtoa ja analysoimalla hätäkeskuksissa tehtyjen työtyytyväisyystutkimusten tuloksia. Selvityksen mukaan Hätäkeskuslaitoksen johtajan ja hätäkeskusten johtajien välillä vallitsee syvä epäluottamus. Epäluottamukselle ei sinänsä ole löydettävissä yksittäistä syytä, vaan se näyttää johtuvan useiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta. Esiin tulleita seikkoja ovat johtamistapa, heikko vuorovaikutus johtajien kesken sekä aidon yhteistyön puute.

Koko hätäkeskuksen johtamisesta kantavat ison vastuun myös alueelliset hätäkeskukset ja niiden johtajat. He vastaavat toiminnasta omilla alueillaan, mutta laitoksen johtajistoon kuuluvina vastaavat osaltaan myös koko laitoksen johtamisesta. Sisäasiainministeriön selvityksen mukaan alueellisten keskusten johtaminen vaihtelee huomattavasti. Eräissä keskuksissa tulisi ryhtyä selkeästi parantamaan johtajan johtamisotetta niin toiminnan kuin henkilöstön johtamisessa.

Hätäkeskuslaitoksen toimintaympäristö on ollut poikkeuksellisen vaativa. Aikaisempaa toimintamallia ei ole ollut. Uusi toimintamalli on edellyttänyt usean eri viranomaistoiminnan ja erilaisten toimintakulttuurien yhteensovittamista. Toimintaa on haitannut myös lähes koko henkilökunnan vaihtuminen keskusyksikön sijoittuessa Poriin.

Hätäkeskuslaitoksen hallinto on ollut sekavasti järjestettyä. Keskusyksikön hallinnollinen osaaminen on ohutta. Hankkeita ja tekemistä on ollut paljon, mutta tekeminen ja asioiden tärkeysjärjestykseen saattaminen on jäänyt puolitiehen. Valitut hallinnolliset ratkaisut ovat lisänneet byrokratiaa.

Hätäkeskusten tietojärjestelmän kehittäminen on ollut aiottua hitaampaa ja on vuoden myöhässä. Usean erilaisen tietojärjestelmän käyttö on ongelmallista ja haitannut toimintaa palvelevien ominaisuuksien käyttöönottoa. Selkeitä sopimuksia järjestelmän käyttöönottoajoista ei ole tehty eikä tietojärjestelmän johtoryhmä ole juurikaan kokoontunut. Hätäkeskuslaitoksen johdon olisi ollut johdettava määrätietoisesti tietojärjestelmän kehittämistä, koska järjestelmän toiminta on hätäkeskuslaitoksen toiminnassa ydinasia.

Sisäasiainministeriön pelastusosaston tulosohjaus ei ole ollut riittävän terävää. Normaalit tulosohjausmuodot eivät selvästikään ole olleet riittäviä tilanteessa, jossa hätäkeskuslaitoksen toiminta ei ole toteutunut suunnitellusti. Olisi tullut myös valvoa, että sisäasiainministeriön johtoryhmässä tehdyt päätökset toteutetaan täysimääräisesti. Sisäasiainministeriön pelastusosastolla ei ole ollut hätäkeskuslaitoksen tulosohjausyksikköä. Sisäasiainministeriön poliisiosaston ja pelastusosaston sekä sosiaali- ja terveysministeriön suorittama yhteinen ohjaus vaatii kehittämistä. Johtokuntaa tulisi hyödyntää johtamisen tukena nykyistä paremmin. Hätäkeskuslaitoksen informaatio tulosohjaaville tahoille on ollut heikkoa.

Yhteistoimintaviranomaisten luottamus hätäkeskuksen toimintaan on heikko. Hätäkeskus ei ole riittävästi huomioinut olevansa palveluorganisaatio. Tietotekniikassa olevat puutteet ovat hidastaneet palvelujen kehittämistä. Läänien yhteisryhmien ja alueellisten hätäkeskusten omien yhteistyöryhmien käyttöä luottamuksen edistämisessä ei ole huomioitu riittävästi.

Hätäkeskuksilta puuttuu henkilökuntaa. Erityisen vaikea tilanne on pääkaupunkiseudulla. Henkilöstösuunnittelussa ei ole riittävästi ennakoitu tulevaa tilannetta. Vaikka jo etukäteen ministeriö oli kiinnittänyt asiaan huomiota, ei riittävän suunnitelmallisesti eikä vahvasti ollut tartuttu henkilöstövajeen korjaukseen.

Hätäkeskusten toiminnan taso on ollut tulosmittareiden perusteella laskusuunnassa. Puheluihin vastaaminen on hidastunut eikä yksiköiden lähettämiseen liittyviä keskeisiä tulostavoitteita ole saavutettu tulossopimusten edellyttämällä tavalla. Syyskuun alusta lukien näiden ongelmien on havaittu parantuneen.

Vaikka hätäkeskustoiminnan johtamisessa ja ohjauksessa on ollut ongelmia ja kehittämistarpeita, hätäkeskusten päivystystoiminta on kuitenkin sujunut hyvin. Hätäkeskuslaitoksen johtamistoiminnan kehittämiseksi ja toiminnan varmistamiseksi on kuitenkin tehtävä toimenpiteitä, joilla varmistetaan se, että nämä arjen turvallisuuden kannalta keskeiset toiminnat voidaan turvata myös tulevaisuudessa.

Hätäkeskuslaitoksen ohjausta, johtamista ja tilaa koskeva selvitys (pdf)

Lisätietoja: valtiosihteeri Kari Salmi, (09) 160 42802, kansliapäällikkö Ritva Viljanen, (09) 160 42803, pelastusylijohtaja Pentti Partanen, (09) 160 42960, poliisiylijohtaja Markku Salminen, (09) 160 42840