Selvitys: Turvapaikkamenettelystä löytyi kehitettävää, mutta ei systemaattisia virheitä

Maahanmuuttoviraston (Migri) selvityksen perusteella turvapaikkapäätökset vastaavat pääasiassa lain kriteerejä. Turvapaikkapuhuttelujen tulkkauksessa ja turvapaikkahakemusten käsittelyssä havaittiin myös laatupuutteita. Todennäköisesti niiden määrä oli tavallista suurempi sen jälkeen, kun turvapaikanhakijoiden määrä nousi äkillisesti kymmenkertaiseksi vuonna 2015 ja prosessin henkilöresurssit jouduttiin nopeasti moninkertaistamaan. Monet kehitystoimet ovat jo parantaneet laatua, kun prosesseja on täsmennetty, koulutusta on tehostettu ja henkilöstön kokemus on karttunut.

Suurin osa vuosina 2015 ja 2016 tulleista kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneista henkilöistä on valittanut päätöksestä tai tehnyt uuden hakemuksen, jolloin näiden henkilöiden hakemus käsitellään vähintään kahteen kertaan. Maahanmuuttovirasto selvitti turvapaikkamenettelyn ja -päätöksenteon laatua sisäministeri Kai Mykkäsen toimeksiannosta. Maahanmuuttoviraston selvitys julkistettiin 14. kesäkuuta Helsingissä.

- Viimeisen kolmen vuoden aikana tulleiden yli 40 000 hakemuksen tasolla ei näytä vallitsevan systemaattista virhettä, joka tuottaisi eri päätöksiä kuin lakiin kirjatut kansainvälisen suojelun kriteerit edellyttävät. Oikeusvaltion on kuitenkin panostettava siihen, että oikeusturva toteutuisi mahdollisimman aukottomasti. Siksi halusin Maahanmuuttoviraston arvioivan, onko turvapaikkahakemusten käsittelyssä havaittavissa puutteita ja pidän tärkeänä, että listatut parannustoimet toteutetaan, sisäministeri Mykkänen sanoo.

Tulkkauksen laatua selvitettiin pistokokeilla

Migri selvitti touko-kesäkuussa 2018 tulkkausten laatua valitsemalla satunnaisesti 30 turvapaikkapuhuttelutallennetta (arabia, dari, farsi, somalikieli) ja tilaamalla niistä uudet, sanatarkat kirjalliset tulkkaukset. Tätä tulkkausraporttia verrattiin puhuttelusta laadittuun pöytäkirjaan.

30 läpikäydystä pöytäkirjasta löytyi kaksi kristinuskoon kääntyneiden puhuttelua, joissa todettiin hakemuksen arvioinnin kannalta mahdollisesti merkityksellisiä eroja pöytäkirjan laajuudessa tai sisällössä verrattuna tarkistustulkkaukseen. Näissä tapauksissa ero ei ollut vaikuttanut ratkaisun sisältöön, mutta arvio hakijan kyvystä kertoa asiastaan näyttäytyi tarkistuksen valossa hieman erilaisena.

Tarkastelu antaa aihetta tarkemmalle selvittämiselle. Selvityksen johtopäätöksissä esitetään useita toimia tulkkauksen laadun valvonnan kehittämiseksi. Erityisesti turvapaikka-asioissa tulkkauksen laadulla on suuri merkitys.

Turvapaikkayksikön päätösten laatua valvotaan jatkuvasti - vakavia virheitä ei ole löytynyt

Turvapaikkayksikön jokaiselta esittelijältä tarkastettiin pistokokein vähintään yksi satunnaisesti valittu päätös vuoden 2017 aikana. Tarkastuksissa keskityttiin erityisesti kielteisiin päätöksiin, koska muutoksenhaussa todettujen laintulkinta- ja menettelyvirheiden määrä oli kasvanut vuoden 2016 aikana 3,8 prosenttiin. Tehdyissä päätöksissä havaittiin joitakin virheitä ja puutteita, jotka ovat toistuneet päätöksissä tulosalueesta ja tarkastusajankohdasta riippumatta.

Yleisimmät virheet johtuvat siitä, että päätöksissä yksittäisiä tosiseikkoja oli jätetty hyväksymättä tai hylkäämättä eli niihin ei otettu riittävästi kantaa, vainon syitä ja vainoavaa tahoa ei identifioitu annetun ohjeistuksen mukaisesti eikä perusteltu riittävästi. Selvityksen mukaan nämä päätöksessä olleet yksittäiset virheet eivät kuitenkaan olleet merkittäviä lopputuloksen kannalta. Ohjeistusta kuitenkin näiltä osin terävöitetään.

Maalinjauksissa ei selkeitä eroja Suomen ja Ruotsin välillä

Migri vertaili turvapaikkapäätösten pohjana olevia Irakia ja Afganistania koskevia Suomen ja Ruotsin maalinjauksia vuosina 2014–2018. Maalinjausten vertailun perusteella ei voida sanoa, että käytäntö olisi ollut jommassakummassa maassa merkittävästi tiukempi, vaikka maalinjaukset ovat vaihdelleet molemmissa maissa. Välillä esimerkiksi Suomi on katsonut, että Irakissa on ollut niin sanottuja äärimmäisen väkivallan alueita, kun taas Ruotsi on samaan aikaan katsonut, ettei tällaisia ole ja toisinpäin. Yleisesti ottaen voidaan kuitenkin todeta, että Suomen ja Ruotsin arviot sekä Irakin että Afganistanin turvallisuustilanteesta ovat olleet melko lähellä toisiaan viime vuosina.

Suomeen on viime vuosina tullut turvapaikanhakijoita erityisesti Irakista ja siellä Bagdadin alueelta ympäristöineen. Kielteisten kansainvälisen suojelun päätösten osuuden kasvuun on vaikuttanut merkittävästi se, että rauhallisemmasta Etelä-Irakista tulleiden hakijoiden osuus on kasvanut. Lisäksi Bagdadin turvallisuustilanteen on arvioitu parantuneen niin, että Bagdad on katsottu myös mahdolliseksi sisäisen paon alueeksi.

Turvapaikkaprosessin kokonaisuutta arvioitava edelleen

Kaiken kaikkiaan selvityksen perusteella kirjattiin 28 kehittämistoimenpidettä, jotka vaihtelivat turvapaikanhakijoiden neuvonnan lisäämisestä eri järjestöjen mukaan ottamiseen maalinjausten arviointiprosesseihin.

Migri selvitti turvapaikkamenettelyn laatua viraston omien tarkastelutoimien, laadunkehittämisen, laillisuusvalvonnan ja muutoksenhaun perusteella. Maalinjausten, tulkkausten ja turvapaikkapuhuttelujen lisäksi tutkittiin myös esimerkiksi 63 hallinto-oikeuden Migriin erilaisen tosiasiaharkinnan vuoksi palauttamaa päätöstä. Näissä tapauksissa valitustuomioistuin on arvioinut tapauksen tosiseikkoja, kuten hakijan olosuhteita tai maatietoa, eri tavoin kuin Maahanmuuttovirasto.

- Nyt tehty sisäinen selvitys vastaa esitettyyn tarpeeseen löytää lyhyellä aikavälillä toteutettavia kehittämistoimenpiteitä. Tämä ei kuitenkaan sulje pois riippumattoman laajemman selvityksen mahdollisuutta, ministeri Mykkänen sanoo.

Migrin tekemä selvitys ei ole tieteellinen tutkimus vaan hallinnollinen kuvaus turvapaikkamenettelystä ja siinä havaituista kehittämiskohteista. Selvitys käsitteli vain pientä osaa turvapaikkaprosessista. Myöhemmin on tarve huomioida myös prosessin muut osat. Selvityksestä rajattiin alaikäisiin turvapaikanhakijoihin liittyvät kysymykset pääosin pois, mutta niitä on syytä jatkossa tarkastella omana kokonaisuutenaan.

Maahanmuuttoviraston selvitys turvapaikkapäätöksenteosta ja -menettelystä

Lisätietoja

Maahanmuuttoviraston oikeus- ja maatietopalvelun johtaja Hanna Helinko, p. 0295 433 057, [email protected]
erityisavustaja Titta Andersson-Bohren, p. 050 513 1539 (ministeri Mykkäsen haastattelupyynnöt)