Sisäministeri Risikko: Poliisin lisäresursseilla kitketään vihapuhetta ja viharikoksia

Sisäministeriö on esittänyt valtion täydentävään talousarvioesitykseen lisämäärärahaa poliisille ja suojelupoliisille. Määrärahaa esitetään suunnattavaksi muiden muassa väkivaltaisen ekstremismin, ääriliikkeiden laittoman toiminnan ja vihapuheen ennalta estämiseen ja tutkintaan sekä terrorismin torjunnan tehostamiseen. Lisämäärärahalla voitaisiin turvata 200 määräaikaisen poliisin töiden jatkuminen.

Viime viikolla julkistetun Poliisiammattikorkeakoulun viharikollisuuden vuosiraportin mukaan vuonna 2015 kirjattiin selvästi aiempaa enemmän rikosilmoituksia, joissa rikoksen taustalla epäillään olleen rasismi tai joku muu vihamotiivi.

Esitetyllä lisämäärärahalla poliisi muiden muassa ottaisi käyttöön uusia toimintamalleja vihapuheen ennalta estämiseen ja tutkintaan sekä kattaisi toiminnasta aiheutuvat kustannukset.

– Olen erittäin iloinen, että tämä tärkeä asia etenee. Lisämäärärahalla vältettäisiin poliisien määrän merkittävä väheneminen vuoden 2016 lopussa, sisäministeri Paula Risikko sanoo.

– Viharikosten määrä on Suomessa kasvanut hälyttävää vauhtia. Emme saa turtua tällaiseen rikollisuuteen, Risikko painottaa.

Lisäresurssilla parannettaisiin myös poliisin suorituskykyä, vahvistettaisiin nettipoliisitoimintaa, varmistettaisiin kokoontumislain noudattamisen valvontaa, väkivaltaisiin ääriliikkeisiin liittyvä tutkintaa ja seurantaa sekä ääriliikkeiden torjuntaan liittyvää kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä.

Täydentävästä talousarviosta sovitaan lopullisesti alkaneen viikon torstaina.

Sisäisen turvallisuuden strategiaa ja toimenpideohjelmaa valmisteltiin Vaasassa

Sisäministeri Risikko, ministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg sekä osa ministeriön virkamiesjohtoa vieraili maanantaina Vaasassa, kun kaupungissa järjestettiin sisäisen turvallisuuden strategiavalmistelun alueellinen työpaja. Työ on jatkoa viime toukokuussa valmistuneelle sisäisen turvallisuuden selonteolle. Konkreettisia toimenpiteitä sisältävä strategia tulee olemaan tiekartta, jonka avulla pyritään siihen, että Suomesta tulee hallitusohjelman mukaisesti maailman turvallisin maa.

Strategiavalmistelun alueelliseen työpajaan osallistui kuntien, maakuntien, järjestöjen ja elinkeinoelämän edustajia. Ministeri Risikko avasi tilaisuuden. Sisäisen turvallisuuden tilasta keskusteltiin muiden muassa koetun turvallisuuden näkökulmasta. Työpajassa pohdittiin myös sitä, mikä tuottaa turvallisuuden kokemusta. Näkemyksiä keskusteluun toivat sekä lapset että nuoret kuten myös ikääntyneet ihmiset.

Työpajassa painotettiin, ettei turvallisuus synny vain turvallisuusviranomaisten toiminnasta, vaan sen rakentamiseen tarvitaan kaikkia. Yhdessä tekeminen on sisäisen turvallisuuden strategian ja toimenpideohjelman valmistelun ja toteuttamisen ydin. Sen vuoksi valmistelussa on mukana asiantuntijoita yhteiskunnan eri sektoreilta. Strategian tarkoitus on ohjata koko suomalaisen yhteiskunnan toimintaa turvallisemmaksi.

Sisäisen turvallisuuden strategiset linjaukset ja niihin liittyvät toimenpiteet valmistuvat huhtikuun 2017 loppuun mennessä.

Turvallisuus on myös tunneasia

Kansliapäällikkö Päivi Nerg korosti työpajassa turvallisuuden tunteen merkitystä. Suomalaisten turvallisuuden tunne on kansainvälisesti vertailtuna edelleen korkea. Tilanne näyttää kuitenkin olevan muuttumassa.

– Turvallisuuden tunteeseen vaikuttavat erilaisten arvioiden mukaan jopa enemmän mielikuvat turvallisuusuhkista kuin todelliset turvallisuusuhat. Sen vuoksi pelkästään viranomaisten toimilla turvallisuuden tunne ei parane, vaan tarvitaan ennakkoluulotonta ja laajaa yhteistyötä viranomaisten, elinkeinoelämän ja järjestöjen kesken, Nerg totesi.

Lisätietoja:
erityisavustaja Juuso Rönnholm, 050 574 15 04, [email protected]