Pelastustoimen palveluiden turvaaminen edellyttää määrätietoisia toimia

Sisäministeriö on julkaissut selvityksen pelastustoimen palveluiden ja talouden toteutumisesta hyvinvointialueilla v. 2024. Palvelut ovat pääosin toteutuneet lakisääteisesti, mutta henkilöstön riittävyys, kaluston ikääntyminen ja talouden tasapaino ovat merkittäviä haasteita. Pelastajatarpeeseen on vastattu lisäämällä asteittain pelastajatutkinnon aloituspaikkojen määrää.

Pelastustoimi on olennainen osa kokonaisturvallisuutta. Sen tulee ennakoida riskejä, varautua myös normaaliolojen häiriötilanteisiin sekä poikkeusoloihin sekä kyetä turvaamaan palvelut kaikissa tilanteissa. Selvitys luo pohjan kansalliselle ohjaukselle ja kehittämistarpeiden tunnistamiselle.

Onnettomuuksien ehkäisyn palvelut toteutuivat pääosin palvelutasopäätösten mukaisesti, mutta henkilöstövaje heikensi valvonnan ja turvallisuusviestinnän toteuttamista. Tulipalojen kokonaismäärä vuodesta 2022 on laskenut 6 %, mutta palokuolemien määrässä on kuitenkin havaittavissa nousua. 

Pelastustoiminnan toimintavalmius säilyi hyvällä tasolla (ensimmäinen vaste 7 min 30 s, pelastustoiminta 11 min 22 s), mutta kaluston ikääntyminen sekä henkilöstömäärän ja harjoittelun väheneminen heikentävät kykyä vastata toimintaympäristön mukaisiin vaatimuksiin. Puolella alueista sammutuskaluston keski-ikä on lähes tai yli 20 vuotta. 

Muiden onnettomuuksien määrät ovat pääsääntöisesti olleet laskussa, mutta raportoitujen öljyvahinkojen määrä on kasvanut vuodesta 2022 noin 9 %. Rannikkoalueilla sekä suurten vesistöjen pelastuslaitoksilla on vaikeuksia ylläpitää ympäristövahinkojen torjunnan valmiutta riskianalyysien mukaisesti. Väestönsuojeluun varautumisen palveluissa on tapahtunut myönteistä kehitystä, vaikka puutteita on vielä suunnittelun ja henkilöstöresursoinnin osalta. 

Talouden paineet kasvavat, rahoitus ei kata kustannuksia

Pelastustoimen nettokäyttökustannukset olivat noin 564 milj. €, eli keskimäärin 114 euroa asukasta kohti. Laskennallinen rahoitus jäi noin 53 milj. € alle nettokäyttökustannusten. Vuokrakulut kasvoivat nimellisesti  20,5 % ja henkilöstökulut 3,3 % vuodesta 2023. Kulurakenteessa näkyy toimialan henkilöstövaltaisuus sekä hyvinvointialuejärjestelmä.

Hyvinvointialueiden säästötoimet (14,7 milj. €) kohdistuivat mm. pelastustoimen henkilöstöön ja investointeihin, mikä voi tulevaisuudessa heikentää palvelutasoa. Pelastustoimen osuus hyvinvointialueiden nettokäyttökustannuksista on noin 2,2 %. 

– Pelastustoimen palvelut ovat säilyneet pääosin hyvällä tasolla, mutta nykyisessä turvallisuusympäristössä tarvitaan määrätietoisia toimia henkilöstön saatavuuden turvaamiseksi ja kaluston uudistamiseksi. Väestönsuojelun varautumisen puutteet tulee korjata nopeasti, sanoo pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka.

Sopimuspalokunnat, järjestöt ja vapaaehtoistoiminta – elinvoimaisuuden turvaaminen keskiössä

Sopimuspalokunta-, järjestö- ja vapaaehtoistoiminta ovat keskeisiä pelastustoimen palvelujärjestelmän toimivuudelle ja näiden toimintaedellytyksiä tulee edelleen vahvistaa.  Sopimuspalokuntien suorituskykyyn, henkilöstön saatavuuteen ja koulutukseen liittyy haasteita erityisesti harvaan asutuilla alueilla. Sopimuspalokuntatoiminnan ja nuoriso-osastojen tukeminen ovat tärkeä osa pelastustoimen henkilöstöstrategiaa.

Keskeiset kehittämistoimet – mitä hyvinvointialueiden on tehtävä?

Selvityksen mukaan pelastustoimen palveluita voidaan ylläpitää ja kehittää vain määrätietoisilla toimilla.

Hyvinvointialueiden tulee:

• Turvata pelastajien rekrytointi, osaamisen kehittäminen ja työhyvinvointi. Pelastajien rekrytointi sekä ammatin vaatimat koulutukset, harjoitukset ja osaamisen kehittäminen tulee varmistaa, myös erityistilanteisiin vastaamiseksi.
• Uudistaa kalustoa ja pelastusasemaverkkoa kustannustehokkaasti. Yhteisinvestointeja tulee kartoittaa aikaisempaa enemmän sekä parantaa investointisuunnitelmien laatua.
• Käyttöönottaa kansalliset ICT-järjestelmät ja yhtenäistää kustannuslaskentaa suunnitelmallisesti. Tietojen laadun ja yhdenmukaisuuden kehittämistä tulee edistää tiedolla johtamisen ja kustannusten vertailtavuuden parantamiseksi.
• Varmistaa väestönsuojeluun varautumisen suunnitelmat, rakenteet ja resurssit kaikissa oloissa. Väestönsuojeluun varautumisen palveluiden suunnittelu ja resursointi saatetaan vastaamaan turvallisuusympäristön vaatimuksia.
• Vahvistaa sopimuspalokuntatoiminnan edellytyksiä. Laaditaan ja toimenpannaan sopimuspalokuntatoiminnan kehittämisohjelma.
• Huolehtia järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan elinvoimaisuudesta. Kehitetään toimintaa osana pelastustoimen palvelujärjestelmää. 

Lisätiedot: Tiina Etelälahti, puh. 0295 488 393, [email protected]