Koulutus ja tietoisuuden lisääminen edistävät ihmiskaupan ilmituloa ja tunnistamista

Sisäministeriön tilaama selvitys tarkasteli ihmiskaupan uhrien harkinta-aikoja, joiden aikana uhrit voivat päättää yhteistyöstä viranomaisten kanssa ihmiskaupasta epäiltyjen kiinni saamiseksi. Lisäksi selvitettiin, miten epäilyä seksuaalipalveluiden myynnistä sovellettiin perusteena käännyttämiselle. Selvitystarve perustuu vuonna 2021 julkaistuun ihmiskaupan vastaiseen toimintaohjelmaan ja sen toimeenpanoon.

Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti HEUNIn toteuttaman selvityksen tavoitteena oli saada selville, onko lainsäädännössä, sen soveltamisessa tai viranomaiskäytännössä haasteita tai epäkohtia, jotka estävät ihmiskaupan ilmituloa ja sen myötä erityisesti seksuaalisen hyväksikäytön uhrien avun piiriin ohjautumista, heidän oikeuksiensa toteutumista ja siten myös rikosvastuun toteutumista.

Selvitys koski vuosia 2015–2021. Se perustuu Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän, poliisin ja Rajavartiolaitoksen tuottamiin kirjallisiin päätösaineistoihin sekä yhteensä 17 asiantuntijan ja yhden kokemusasiantuntijan haastatteluihin. Haastateltavat edustivat poliisia, Rajavartiolaitosta, Joutsenon vastaanottokeskuksen hallinnoimaa Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmää sekä uhreja auttavia järjestöjä. Selvityksen aineistot analysoitiin mahdollisuuksien mukaan sekä määrällisesti että laadullisesti.

Harkinta-aikaa pidettiin yleisesti hyvänä käytäntönä

Ulkomaalaislain mukaan ihmiskaupan uhrille voidaan ennen oleskeluluvan myöntämistä antaa vähintään 30 päivän ja enintään 6 kuukauden harkinta-aika. Se on tarkoitettu maassa oleskelun laillistamiseksi epäillylle ihmiskaupan uhrille, joka oleskelee maassa ilman oleskeluoikeutta. Harkinta-ajan kuluessa uhri saa aikaa alkaa toipua kokemuksistaan ja harkita yhteistyötä poliisin kanssa. 

Tarkastellulla ajanjaksolla myönnettiin 78 uutta harkinta-aikaa, joista 73 antoi Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä. Selvitystä varten haastatellut viranomaiset ja asiantuntijat pitivät harkinta-aikaa yleisesti hyvänä käytäntönä, jonka avulla ihmiskaupan uhri saa aikaa harkita yhteistyötä poliisin kanssa.  Harkinta-aika edesauttaa toipumista ja voi myös lisätä uhrin luottamusta viranomaisiin. Harkinta-ajan haasteina nähtiin esitutkintaviranomaisten tiedonpuute mahdollisuudesta myöntää harkinta-aika, harkinta-ajan pituuden ennakoimattomuus sekä harkinta-ajan keskeyttämisperuste tilanteessa, jossa uhri on solminut uudelleen suhteet ihmiskaupasta epäiltyihin.

Haasteena käännyttämisen pelko

Ulkomaalaislaissa säädetään, että ulkomaalainen voidaan käännyttää maasta, jos hänen voidaan perustellusta syystä epäillä myyvän seksuaalipalveluja. Selvityksen mukaan tätä käännyttämisperustetta on sovellettu varsin vähän viime vuosina. Vuosina 2015–2021 seksuaalipalveluiden myyntiepäilyn perusteella tehtiin yhteensä 75 käännyttämispäätöstä, ja määrä on pienentynyt viime vuosina. 

Selvityksen mukaan esitutkintaviranomaisten on usein haastavaa tunnistaa, liittyykö seksuaalipalveluiden myyntiin mahdollisesti ihmiskauppaa ja hyväksikäyttöä. Käännyttämisen uhka voi haitata ihmiskaupan ilmituloa, sillä seksuaalipalveluja myyvät siirtolaiset pelkäävät käännyttämistä ja mahdollista maahantulokieltoa. Käännytys voikin pahimmillaan lisätä jo valmiiksi vaikeassa asemassa olevien ihmisten haavoittuvuutta, eikä se siten edistä ihmiskaupan ilmituloa ja rikosvastuun toteutumista.

Viranomaisten tietoisuutta lisättävä

Selvitys antaa useita suosituksia, joiden tavoitteena on parantaa ihmiskaupan ilmituloa ja tunnistamista, ja siten edistää uhrien oikeuksia ja rikosvastuun toteutumista Suomessa. Ensinnäkin suositellaan esitutkintaviranomaisten kouluttamista ja tietoisuuden lisäämistä mahdollisuudesta antaa harkinta-aikoja.  Lisäksi seksuaalipalveluiden myynti käännytyspäätöksen perusteena ehdotetaan poistettavaksi ulkomaalaislaista. 

Selvityksen perusteella voidaan arvioida mahdollisia lainsäädännön muutostarpeita tai muita kehittämistoimenpiteitä.

Lisätietoja:
erikoissuunnittelija Anniina Jokinen, HEUNI, p. 0503517044, [email protected]
erityisasiantuntija Roope Jokinen, SM, p. 0295 488 362, [email protected]