Väkivaltaisen ekstremismin tilannekatsauksessa erikoistarkastelussa naiset ja lapset
Tuoreessa väkivaltaisen ekstremismin tilannekatsauksessa erityisenä tarkastelun kohteena on naisten ja lasten tilanne ja rooli radikaali-islamistisissa terroristijärjestöissä. Vuotta 2017 tarkastelevasta tilannekatsauksesta käy ilmi, että poliisin tietoon tulleista rikosepäilyistä, joihin epäiltiin liittyvän ekstremistinen motiivi, yli puolet liittyi väkivaltaiseen äärioikeistoon.
Daesh on ensimmäinen radikaali-islamistinen terroristijärjestö, joka onnistui houkuttelemaan suuren joukon naisia eri puolilta maailmaa ja myös Suomesta matkustamaan järjestön hallitsemalle alueelle. Daesh on lyöty sotilaallisesti, mutta se toimii edelleen. Se on muuttumassa mahdollisesti keskipitkällä aikavälillä hajautetummaksi verkostoksi al-Qaidan tapaan ja sen toiminta voi jatkossa perustua varsin itsenäisiin soluihin ja verkostoihin. Daesh myös jatkaa elämäänsä digitaalisessa maailmassa.
– Suomessa tehdään järjestelmällistä työtä väkivaltaisten ääriliikkeiden rikollisen toiminnan torjumiseksi. Meidän on myös varmistettava, ettei Suomeen synny väestöryhmiä, jotka ovat alttiita vaikuttumaan tällaisten liikkeiden aatemaailmasta, sisäministeri Kai Mykkänen toteaa.
Taistelualueelle on matkustanut paljon naisia
Suomessa naisten osuus Syyrian ja Irakin taistelualueelle matkustaneista on yli viidennes kaikista lähtijöistä. Suomesta alueelle on matkustanut parikymmentä täysi-ikäistä naista ja noin 30 lasta. Osa näistä lapsista on jo täysi-ikäisiä. Alueella arvioidaan syntyneen toistakymmentä lasta vanhemmille, joilla on kytkös Suomeen. Kaikki lapset ovat uhreja mutta osa heistä voi muodostaa myös turvallisuusuhkan. Kaiken kaikkiaan taistelualueelle on suojelupoliisin tietojen mukaan matkustanut yli 80 viranomaisten tunnistamaa henkilöä Suomesta vuodesta 2012 lähtien. Luku ei sisällä lapsia.
Pääasiallisesti naisten rooli keskittyy kodinhoidon ja lasten kasvattamisen ympärille, mutta naiset voivat toimia ja ovat yhä kiinnostuneempia toimimaan myös muissa tehtävissä kuten hoivatyössä, propagandan tuottamisessa tai aseellisissa tehtävissä.
Suomessa suurin osa väkivaltaiseen ekstremismiin liittyvistä rikoksista äärioikeiston tekemiä
Vuonna 2017 poliisin tietojärjestelmistä tunnistettiin noin 100 rikosta, joiden motiivin epäiltiin liittyvän väkivaltaiseen ekstremismiin. Rikosepäilyistä yli puolet liittyi äärioikeistoon, noin kolmasosa uskonnolla perusteltuun ekstremismiin ja loput äärivasemmistolaiseen radikaaliliikehdintään. Poliisin rikosilmoitusjärjestelmä ei kuitenkaan anna kattavaa käsitystä rikosten määrästä, sillä yksittäisistä tapahtumista voidaan kirjata joko yksi rikos tai jokainen rikosepäily erikseen.
Näkyvin äärioikeistolainen toimija on kansallissosialistinen Pohjoismainen Vastarintaliike (PVL), jonka nimi oli aiemmin Suomen Vastarintaliike. Sen toimintaan on vaikuttanut Poliisihallituksen maaliskuussa 2017 nostama kanne järjestön lakkauttamiseksi. Pirkanmaan käräjäoikeus määräsi marraskuussa 2017 Pohjoismaisen vastarintaliikkeen Suomen osaston alaosastoineen ja -yhdistyksineen lakkautettavaksi. Päätös ei ole vielä lainvoimainen.
Radikaali-islamistiseen terrorismiin liittyvät tapaukset lisääntyneet
Uskonnolla perusteltu ekstremismi ilmenee terrorismin uhkana ja siihen liittyvinä rikoksina sekä lahkoväkivaltana. Radikaali-islamistiseen terrorismiin liittyvät esiselvitys-, esitutkinta- ja syytekynnyksen ylittävät tapaukset ovat lisääntyneet. Elokuussa 2017 Turussa tapahtui siviiliväestöön kohdistunut joukkopuukotus, jonka tekijää syytetään terroristisessa tarkoituksessa tehdyistä murhista ja murhan yrityksistä.
Terrorismin uhka on Suomessa tällä hetkellä tasolla "kohonnut" eli suojelupoliisin neliportaisella asteikolla tasolla 2. Kohonneen uhkan taustalla on Syyrian ja Irakin konflikti ja siihen liittyvät ilmiöt.
Tilannekatsauksia vuodesta 2013
Väkivaltaisella ekstremismillä tarkoitetaan sitä, että väkivaltaa käytetään, sillä uhataan, se oikeutetaan tai siihen kannustetaan aatemaailmalla perustellen. Väkivaltainen radikalisoituminen on prosessi, jonka myötä yksilöt päätyvät käyttämään väkivaltaa tai uhkaamaan sillä, kannustamaan siihen tai oikeuttamaan se aatemaailmalla tai ideologialla perustellen.
Sisäministeriö on julkaissut väkivaltaisen ekstremismin tilannekatsauksen säännöllisesti vuodesta 2013 lähtien. Tilannekatsaus valmistellaan sisäministeriön johdolla yhdessä keskeisten asiantuntijoiden kanssa. Lähteinä käytetään Suojelupoliisin, Keskusrikospoliisin ja paikallispoliisin tilannekuvaa, tutkimustietoa, aiheen kannalta keskeisten asiantuntijoiden tuottamaa tietoa, kansainvälisiä kokemuksia sekä muita julkisia lähteitä.
Katsauksen tavoitteena on helpottaa laajaa yleisöä, eri alojen ammattilaisia sekä järjestöjä tunnistamaan ja ennalta ehkäisemään väkivaltaista ekstremismiä, radikalisoitumista ja ääriliikkeiden toimintaa.
Väkivaltaisen ekstremismin tilannekatsaus 1/2018
Aiemmin julkaistut tilannekatsaukset löytyvät sisäministeriön verkkosivulta
Lisätietoja:
kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen, p. 0295 488 370, [email protected]