Sisäministeriö analysoi pelastustoiminnan ja hätäkeskustoiminnan sujuvuuden myrskytilanteessa
Sisäasiainministeriö on käynnistänyt selvityksen pelastuslaitosten ja Hätäkeskuslaitoksen osalta joulukuun myrskyjen aiheuttamista ongelmista, onnistumisista ja kehittämiskohteista. Selvityksen perusteella sisäministeriö analysoi kehittämistarpeet yhdessä pelastuslaitosten ja Hätäkeskuslaitoksen kanssa.
Alustavasti ministeriö arvioi, että myrskyjen pelastustoiminnassa onnistuttiin varsin hyvin ja viranomaisyhteistyö pelastusviranomaisten ja hätäkeskusten välillä oli toimivaa. Sähkökatkot vaikeuttivat kuitenkin myös pelastusviranomaisten toimintaa.
Pitkien sähkökatkojen vuoksi GSM-verkossa ja VIRVE-verkossa oli häiriöitä. VIRVE-verkko toimi kuitenkin koko myrskyn ajan. Lisäksi pelastusviranomaisilla oli osin vaikeuksia saada yhteyttä sähköyhtiöihin, jotta pelastustöissä tarvittavia tietoja olisi saatu viranomaisille viivytyksettä.
VIRVE-verkon häiriöt haittasivat joillakin alueilla pelastusviranomaisten toimintaa, mutta pelastuslaitokset ovat kuitenkin koko ajan pystyneet toimimaan ja suorittamaan pelastustehtäviä. VIRVE-verkon operaattori Erillisverkot Oy varmisti sähkönsaantia kriittisillä tukiasemilla varavoimakoneilla. Lisäksi sähkönsaannin turvaamiseksi sisäministeriö pyysi keskiviikkona 28.12. puolustusvoimilta virka-apuna varavoimakoneita.
Sisäasiainministeri Päivi Räsänen korostaa,että viranomaisten ja muiden toimijoiden varautumista laajojen sähkökatkojen aiheuttamiin ongelmiin on jatkettava ja jatkuvasti harjoiteltava.
- Varautumisen näkökulmasta sähköverkkojen toimintavarmuus on tärkeää. Varautumisessa on huomioitava jo ennakolta kriittisten kohteiden, kuten esimerkiksi sairaaloiden ja vesihuollon, sähkönsaannin turvaaminen. Pelastusviranomaisten ja sähköyhtiöiden välinen tiedonkulku ei kaikkialla toiminut riittävän hyvin ja siksi asiaan tulee jatkossa paneutua. Uskon, että sisäministeriön selvitys nostaa esiin keskeiset kehittämiskohteet, ministeri Räsänen sanoo.
Pelastuslaitoksille kahden päivän myrsky aiheutti yli 9000 tehtävää. Erityisen paljon tehtäviä oli Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Länsi-Uudellamaalla sekä Itä-Suomen alueella. Pelastuslaitosten tehtävät olivat pääosin kaatuneiden puiden ja irronneiden kattorakenteiden aiheuttamia pelastustehtäviä.
Tapaninpäivän myrsky vaikutti hätäkeskustoimintaan Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Pirkanmaalla, Hämeessä sekä Uudellamaalla, joissa puhelumäärät kasvoivat merkittävästi. Vähäisempiä ruuhkia oli 27.12. useissa hätäkeskuksissa. Ruuhkatilanteet eivät kestäneet koko myrskyn aikaa. Osin hätäkeskusten ruuhkautumiseen vaikuttivat kansalaisten lukuisat sähkönsaantia koskeneet tiedustelusoitot. Tulevaisuudessa valtakunnallinen, verkottunut hätäkeskustoimintamalli auttaa tasaamaan puheluita kuormitustilanteissa.
Lisätietoja: hallitusneuvos Esko Koskinen, 071878 8402, ylitarkastaja Rami Ruuska, 071878 8424