Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt Media

Juho Saari selvitti keinoja vähentää eriarvoisuutta ja turvattomuutta koronaepidemian jälkeen

Sisäministeriö
3.6.2021 13.00
Tiedote 67/2021
kuvituskuva.

- Suomen sisäisen turvallisuuden vahvistamiseksi 2020-luvulla tarvitaan toimivat sisäisen turvallisuuden palvelut, haavoittuvassa asemassa olevien kansalaisten matalan kynnyksen palvelut sekä nykyistä paremmin yhteensovitettu sisäasiainhallinnon ja muiden sektoreiden yhteistyö, kiteyttää professori Juho Saari.

Sisäministeriö asetti viime vuonna Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnan dekaanin, professori Juho Saaren selvityshenkilöksi tuottamaan politiikkasuosituksia, joilla voitaisiin estää koronaepidemian mahdollisesti lisäämää eriarvoisuuden ja turvattomuuden kasvua yhteiskunnassa.

Professori Saari esitteli tekemäänsä selvitystä sisäministeriön sisäisen turvallisuuden webinaarissa 3. kesäkuuta.

Selvitys on tehty vuoden 2020 aikana rinnakkain valtioneuvoston sisäisen turvallisuuden selonteon valmistelun kanssa. Saaren selvitystyö tuotti tietoa marginalisoitujen ryhmien asemasta selonteon valmistelun tueksi. Lisäksi selvityksessä arvioidaan, kuinka sisäisen turvallisuuden näkökulmasta voidaan valmistautua koronakriisin jälkeiseen aikaan.

Saaren näkemyksen mukaan Suomi on selvinnyt koronakriisistä huomattavasti paremmin kuin moni yhteiskunta. Luottamus julkisen vallan toimintakykyyn on pääosin säilynyt, vaikka Suomessakin epidemia on vaikuttanut hyvin eri tavoin eri väestöryhmiin.  Myös sisäministeriön hallinnonalalla varautuminen koronan kaltaiseen tilanteeseen oli hyvällä tasolla ja toimintakyky säilytettiin.

Saaren mukaan yleisnäkymä tuleviin vuosiin on se, että valtiontalouden velkaantuminen ja työllisyysasteen lasku johtaa eturyhmien väliseen kamppailuun voimavarojen jakamisesta ja voi vähentää yhteiskunnan vakautta.  Tämä heikentää tulevien vuosien mahdollisuuksia haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien palvelujen ja tulonsiirtojen kehittämiseen. Koronapandemian jälkeen talouden elpyessä työvoiman kysyntä kohdistuu ennen kaikkea paremman koulutustason ammatteihin.

- Keskeinen kysymys sisäisen turvallisuuden tulevaisuuden kannalta onkin, kuinka hyvin kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevat ihmiset pysyvät mukana yhteiskunnan kehityksessä, Saari arvioi.

Nykyinen tilannekuva keskittyy liikaa väestön enemmistön tilanteeseen

Selvityshenkilö Saari antaa sisäasiainhallinnolle ja valtioneuvostolle yhteensä kahdeksan suositusta.
Sisäministeriö on investoinut merkittävästi voimavaroja ja osaamista sisäisen turvallisuuden tilannekuvan rakentamiseen. Saaren mukaan käytettävissä olevat tietovarannot ovat hyvälaatuisia väestötasolla. Sisäasiainhallinnon kykyä käsitellä informaatiota tulisi silti edelleen vahvistaa. Keskeiseksi teemaksi nousee kyky käsitellä lähiyhteisöihin ja tilastoihin liittyvää informaatiota. Turvallisuus rakentuu alueilla ja yhteisöissä.

Saaren mukaan sisäisen turvallisuuden tilannekuva keskittyy liikaa väestön suuren enemmistön turvallisuuteen ja viranomaisten näkökulmaan. Kaikkein haavoittuvimmissa asemissa olevien ryhmien tilanteesta ei ole selkeää näkymää.

Toiminnan vaikuttavuuden arviointia parannettava

Saaren mielestä julkisen vallan kyky kytkeä yhteen teknologiat ja instituutiot ei ole parhaalla mahdollisella tasolla. Myöskään toimenpiteiden vaikuttavuudesta ei kerätä riittävän systemaattista näyttöä. Sisäministeriön hallinnonalan tulisikin arvioida nykyisten määräaikaisten hankkeidensa toimenpiteiden vaikuttavuutta.

Turvallisuusviranomaiset voivat yksin edistää turvallisuutta vain rajallisesti.  Sisäiseen turvallisuuteen vaikutetaan poikkihallinnollisesti monella toimialalla. Siksi on erityisen tärkeää vahvistaa eri toimijoiden rajapintoihin liittyviä nykyisiä toimintamalleja vaikuttavammiksi ja tehdä tarpeellisia rakenteellisia uudistuksia. On vältettävä yksittäisiä uusia hankkeita, jotka ovat merkitykseltään vähäisiä voimavaroihin nähden. 

Selvityshenkilö Saari suosittelee myös, että STEA:n rahoituksen vähentymiseen varaudutaan aktiivisesti rahoitusvaihtoehtoja kartoittamalla. Sisäministeriön hallinnonalaan liittyy useita toimintoja, joiden rahoituksesta suuri osa tulee STEA:lta. Näistä merkittävin on vapaaehtoinen pelastuspalvelu.

Saari korostaa, että matalan kynnyksen sosiaalipalvelujen turvaaminen olisi perusteltua ja vaikuttavaa myös sisäisen turvallisuuden kannalta. Eri toimijoiden vastuunjaot ja rahoituksen jatkuvuus tulisi varmistaa. Matalan kynnyksen paikat tavoittavat merkittävän osan kaikkein heikoimmassa asemassa olevista väestöryhmistä, kuten mielenterveyskuntoutujista, päihdeongelmista kärsivistä ja muista arkeensa rakennetta ja sisältöä tarvitsevista ryhmistä.

Monialainen politiikkapaketti eriarvoisuuden torjuntaan

Poliittisten päättäjien suuntaan Saari toteaa, että julkinen sektori tarvitsee monialaisen paketin sisäisesti toisiaan tukevia rakenteellisia toimenpiteitä eriarvoisuuden vähentämiseksi ja sisäisen turvallisuuden vahvistamiseksi 2020-luvulla. Perinteisesti politiikkapaketit ovat enemmän kokoelma eri ministeriöiden toimenpiteitä kuin johdonmukainen kokonaisuus. Nyt on vahva kysyntä vaikuttaville toimille, jotka säästävät niukentuvia voimavaroja, arvioi Saari.

Saaren mukaan poikkihallinnollinen kehittäminen tarvitsee onnistuakseen valtioneuvoston sisäisen, hallinnonaloista riippumattoman koordinaatiomekanismin. Muutoin on vaarana, että hallinnonalojen välinen kamppailu voimavaroista johtaa entistäkin siiloutuneempaan toimintaan.

Lisätietoja:
kehittämisjohtaja Harri Martikainen, p. 0295 488 512, sisäministeriö
yhteiskuntatieteiden tiedekunnan dekaani, professori Juho Saari, p. 040 828 1027, Tampereen yliopisto