Kansalaisuuslakiin ehdotetaan selkeyttäviä muutoksia

Hallitus antoi 28.4. eduskunnalle esityksen kansalaisuuslain muuttamisesta. Esitettyjen muutosten tavoitteena on ajantasaistaa ja selkeyttää lakia.

Säännöksiä parannettaisiin niin, että ne olisivat selkeämmät sekä säännösten kohteen että niiden soveltajan kannalta. Muutokset eivät vaikuttaisi siihen, millä edellytyksillä Suomen kansalaisuuden voi saada tai menettää.

Hallituksen esityksen taustalla on vuonna 2020 tehty esiselvitys ja siitä saatu lausuntopalaute. Lainsäädännön toimivuutta ja myös sen suhdetta yleislainsäädännön ja oikeuskäytännön kehitykseen on tarpeen aika ajoin tarkastella. Näin varmistetaan sääntelyn ajantasaisuus ja laatu sekä ehkäistään tulkintaongelmia.

Lain määritelmiä ja lapsen kansalaisuuden saamista päivitetään 

Kansalaisuuslaissa olevia lapsen ja kansalaisuudettoman määritelmiä ajantasaistettaisiin siten, että ne vastaisivat Suomea sitovissa kansainvälisissä sopimuksissa olevia määritelmiä. Alle 18-vuotiasta pidettäisiin aina lapsena, eikä siihen vaikuttaisi alaikäisenä avioituminen. Kansalaisuudettomia ei enää jaoteltaisi tahtomattaan ja tahdostaan kansalaisuudettomiin.

Lapsen kansalaisuuden saamista uudistettaisiin niin, että lapsi saisi syntyessään Suomen kansalaisuuden suomalaiselta vanhemmaltaan aina suoraan lain nojalla. Myös Suomen kansalaisen adoptoima lapsi saisi kansalaisuuden aina suoraan lain nojalla. Nykyisin lapsen kansalaisuuden saaminen vaatii joissakin tilanteissa ilmoitusta Maahanmuuttovirastolle. Muutos selkeyttäisi tilannetta ja sujuvoittaisi osaltaan myös työtä Maahanmuuttovirastossa.

Täsmennyksiä asumisajan ja kielitaidon osoittamiseen

Lähtökohtana kansalaisuuden saamiselle on, että hakija asuu Suomessa. Vaadittavan asumisajan laskentaa selkeytettäisiin muun muassa siten, että asumisaikana sallittavista ulkomaanmatkoista säädettäisiin nykyistä yksinkertaisemmin. Kaikkiaan ulkomailla voisi oleskella saman verran kuin nykyisin. Kansalaisuutta hakevan olisi kuitenkin helpompi itse arvioida, milloin asumisaikaedellytys täyttyy. Yleinen asumisaikaedellytys on edelleenkin viisi vuotta.

Kielitaidon osoittamista koskevia säännöksiä täsmennettäisiin muun muassa niin, että myös Ahvenanmaalla suoritetut ammatilliset tutkinnot otettaisiin huomioon. Myös auktorisoiduilla suomen tai ruotsin kääntäjillä sekä rekisteröidyillä oikeustulkeilla katsottaisiin olevan tarvittava kielitaito.

Lisäksi lakiin tehtäisiin teknisluonteisempia muutoksia, jotka johtuvat muun muassa yleislainsäädännön muutoksista.

Muutosten on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2023 alussa.

Lisätietoja:

lainsäädäntöneuvos Tiina Sinkkanen, p. 0295 488 626, tiina.sinkkanen@govsec.fi 
erityisasiantuntija Hanna Pihkanen, p. 0295 488 256, hanna.pihkanen@govsec.fi