Lainsäädäntöjohtaja Viitanen: Väitteet etnisten vähemmistöjen nauttimista muhkeista etuuksista on kaupunkilegenda
- Suomen perustuslaki ei turvaa ainoastaan symmetristä tasa-arvoa. Se edellyttää myös tosiasiallisen tasa-arvon toteutumista, toteaa lainsäädäntöjohtaja Marko Viitanen tänään sisäministeriön verkkosivuilla julkaistussa blogikirjoituksessa.
Perustuslain esitöiden mukaan lainsäädännölle on ominaista eri ihmisten kohteleminen eri tavoin tosiasiallisen tasa-arvon saavuttamiseksi, eikä yhdenvertaisuussäännös sinänsä estä niin sanottua positiivista erityiskohtelua.
- Jokaisen lienee helppo ymmärtää, ettei yleinen ja yhtäläinen äänioikeus voi toteutua pelkän muodollisen tai symmetrisen tasa-arvon turvin. Tarvitaan erityistoimenpiteitä, joihin tässä asiassa kuuluu erityisten kuljetus- ja avustajapalveluiden järjestäminen, ja muut äänestämisen helpottamiseksi toteutetut järjestelyt, Viitanen toteaa.
Viitasen mukaan ajallemme tyypillistä on, että jos erityistoimenpiteitä kohdistetaan etnisiin vähemmistöryhmiin, monien ihmisten patoumat alkavat purkautua primitiivisellä tavalla. Ajassa liikkuu valtava määrä kaupunkilegendoja ja suoranasta vihapropagandaa, jossa uskotellaan erilaisten etnisten vähemmistöjen nauttivan etnisen alkuperänsä perusteella muhkeita etuisuuksia. Tosiasiassa etnisen alkuperän perusteella annettavia etuisuuksia ei Suomessa juurikaan taida olla.
- On muistettava, että perustuslakimme sisältää yhdenvertaisuutta koskevat säännökset ja syrjinnän kiellon lisäksi myös tietynlaisen integraatiovelvoitteen, sillä julkisen vallan tehtävänä on edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksentekoon.
- Mitä paremmin erilaisiin vähemmistöryhmiin kuuluvat yksilöt saadaan mukaan osaksi yhteiskuntaa ja sen toimintoja, sitä paremmat mahdollisuudet on saavuttaa tasapainoinen yhteiskunta, jossa jokaisen ihmisarvo on tunnustettu ja turvattu, Viitanen painottaa.
Sisäministeriön tehtävä on edistää yhdenvertaisuutta
Viitasen mukaan yhdenvertaisuus, syrjintäkielto ja integraatio muodostavat perustuslaillisen kolmiyhteyden, joka ohjaa vankasti julkisen vallan toimia perus- ja ihmisoikeuksien turvaamisessa. Niistä on syytä pitää tiukasti kiinni etenkin silloin, kun ne kyseenalaistetaan. Olemme tietysti myös EU:n jäsenvaltiona ja kansainvälisin ihmisoikeussopimuksin vahvistaneet perus- ja ihmisoikeuksien minimitason, jota emme voi edes perustuslakia muuttamalla alittaa.
Sisäasiainhallinnon lainsäädäntö ja hallinnonalan toiminta koskettavat usein keskeisesti perus- ja ihmisoikeuksia. Kysymys on erityisesti yksityiselämän suojasta, yhdenvertaisuudesta, oikeusturvasta sekä henkilökohtaisesta vapaudesta ja koskemattomuudesta.
Sisäasiainministeriön oikeusyksikkö edistää yhteistyössä ministeriön eri osastojen kanssa perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista ja huomioon ottamista muun muassa säädösvalmisteluhankkeissa. Nämä perustavanlaatuiset oikeudet näkyvät myös ministeriön oikeusyksikön laillisuusvalvonnassa. Oikeusyksikkö edistää erityisesti yhdenvertaisuutta.
Marko Viitasen blogikirjoitus löytyy sisäasiainministeriön verkkosivuilta osoitteesta http://www.intermin.fi/intermin/blog_sv.nsf/
Lisätietoja: lainsäädäntöjohtaja Marko Viitanen, 071878 8280