Lisärahoitusta viranomaisten valmiuden vahvistamiseen ja sotaa pakenevien auttamiseen

Hallitus esittää vuoden 2022 toisessa lisätalousarviossa sisäministeriön hallinnonalalle lisärahoitusta yhteensä noin 663 milj. euroa muun muassa Ukrainasta sotaa pakenevien vastaanottoon sekä rajavalvonnan, kyberturvallisuuden ja väestönsuojelun vahvistamiseen.

Hallitus käsitteli lisätalousarviota neuvottelussaan perjantaina 20. toukokuuta, ja se annetaan eduskunnalle keskiviikkona 25. toukokuuta.     

-Olen tyytyväinen lisätalousarvioon sisäisen turvallisuuden huomioon ottamisesta. Kehysriihen linjaa jatketaan vahvistamalla rajavalvontaa ja takaamalla Ukrainan materiaaliavun ja sotapakolaisten vastaanoton vaatima rahoitus. Väestönsuojelun suunnitteluun ja koulutuksiin saadaan tarvittua vahvistusta ja pelastusopiston koulutusmäärien nostoa valmistellaan, sanoo sisäministeri Krista Mikkonen.

Rajavalvonnan kykyjä parannetaan

Suomen rajaturvallisuuden varmistamiseksi hallitus esittää 20 milj. euron määrärahaa Rajavartiolaitoksen valvontakyvyn, liikkuvuuden, suojautumisen ja toimintavarmuuden parantamiseen. Lisäksi esitetään 128 milj. euron lisäystä ulkovartiolaivojen tilausvaltuuteen kustannustason nousun ja toimintaympäristön muutoksen takia.

Suomi tukee Ukrainaa ja sotaa pakenevia

Ukrainasta sotaa pakenevien vastaanottomenoihin Suomessa ehdotetaan noin 398 milj. euron lisäystä ja vastaanoton asiakkaille maksettaviin tukiin 95 milj. euron lisäystä. Maahanmuuttoviraston voimavarojen turvaamiseksi virastolle ehdotetaan noin 7,2 milj. euron lisäystä.

Suomi toimittaa edelleen Ukrainaan materiaaliapua, johon ehdotetaan 5 milj. euroa.  Lisäksi esitetään 2 milj. euron lisäystä suunniteltujen potilasevakuointien lentokuljetusten kustannuksiin. 

Väestönsuojeluun varautumista tehostetaan

Pelastustoimen ja väestönsuojeluun varautumisen tehostamiseen esitetään 640 000 euron lisäystä. Tästä esitetään 160 000 euroa käytettäväksi väestönsuojelun ja omatoimisen varautumisen koulutukseen ja viestintään. 

Väestönsuojajärjestelmän tarkistuksiin ja järjestelyihin esitetään 250 000 euroa. Suomessa oli vuonna 2020 noin 54 000 väestönsuojaa, joissa on noin 4,4 miljoonaa väestönsuojapaikkaa.  Väestönsuojia on rakennettu Suomessa 80 vuotta, joten osa suojapaikoista tarvitsee kunnostusta. 

Pelastajakoulutusmäärän lisäämisen valmisteluun ja suunnitteluun esitetään 160 000 euroa.

Kyberturvallisuutta halutaan vahvistaa

Kyberuhkien kasvaneen riskin takia turvallisuusviranomaisille esitetään lisärahoitusta suojautumisen vahvistamiseen. Suojelupoliisille ehdotetaan 2,75 milj. euroa teknisen suorituskyvyn ylläpitoon ja 1,1 milj. euroa kyberturvallisuuden vahvistamiseen. Poliisin toimintamenoihin ehdotetaan 1,4 milj. euroa hybridivaikuttamiseen ja kyberrikoksiin varautumiseen ja torjuntaan. Hätäkeskukselle esitetään osana kyberturvallisuuden kokonaisuutta 2,8 milj. euroa hätäviestijärjestelmän (HVJ) uudistamiseen.  Rajavartiolaitoksen kyberkyvykkyyden vahvistamiseen ehdotetaan 1 milj. euroa.

20.5. klo 15 tiedotteen ensimmäiseen lauseeseen lisättiin kokonaissumma "yhteensä noin 663 milj.euroa".

Lisätietoja:
talous- ja suunnittelujohtaja Kati Korpi, p. 0295 488 513, kati.korpi@govsec.fi
ministeri Mikkosen erityisavustaja Heikki Sairanen, p. 050 456 4662, heikki.sairanen@govsec.fi