Rahanpesua ja terrorismin rahoitusta kitketään uudistuvalla lainsäädännöllä

Valtioneuvosto antoi tänään eduskunnalle hallituksen esityksen laiksi rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä, laiksi rahanpesun selvittelykeskuksesta sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi. Tavoitteena on tehostaa rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen ennalta estämistä niin, että yritykset ja muut toimijat entistä enemmän omassa toiminnassaan ottaisivat huomioon näihin rikoksiin liittyvät riskit.

Esityksen mukaan valtioneuvostolla, valvontaviranomaisilla, asianajajayhdistyksellä ja ilmoitusvelvollisilla yhteisöillä ja elinkeinonharjoittajilla olisi velvollisuus laatia riskiarvio rahanpesun ja terrorismin rahoittamisesta. Toimijoilla olisi myös velvollisuus ottaa huomioon riskiarvion tulokset omassa toiminnassaan. Tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi joidenkin asiakkaiden tehostettua seurantaa.

Nykyisellä lainsäädännöllä myönteisiä vaikutuksia

Esityksellä pantaisiin täytäntöön rahanpesua ja terrorismin rahoittamista koskeva Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi ja maksajan tiedot -asetus. Lakiehdotus on asiakkaan tuntemista koskevien säännösten osalta jossain määrin yksityiskohtaisempi kuin direktiivi johtuen kansallisesta lainsäädännöstä. Lakimuutokset eivät juurikaan näkyisi kansalaisten arjessa.

Voimassa olevalla rahanpesulailla on jo ollut myönteisiä vaikutuksia ja viime vuosien aikana epäilyttäviä liiketoimia koskevat ilmoitukset ovat lisääntyneet. Ilmoituksia Suomessa antavat erityisen runsaasti pankki-, vakuutus- ja maksupalvelujen tarjoajat sekä rahapeliyhteisöt.

Ehdotetulla lainsäädännöllä pyritään myös torjumaan aiempaa tehokkaammin harmaata taloutta ja talousrikollisuutta valtioneuvoston strategian tavoitteiden mukaisesti. Talousrikokset ovat Suomessa yksi suurimmista rikollisuuden muodoista rahanpesun taustalla. Rahanpesua voi kuitenkin liittyä periaatteessa mihin tahansa yritystoimintaan. Lainsäädännön soveltamisalaan on sisällytetty ne elinkeinoelämän osa-alueet, joita pidetään todennäköisimpinä rahanpesun tai terrorismin rahoittamisen näkökulmasta.

Valvontaviranomaisten toimivaltuuksiin parannuksia

Valvontaviranomaisten ja asianajajayhdistyksen toimivaltuuksiin ehdotetaan parannuksia. Valvontaviranomaisia ovat esimerkiksi Finanssivalvonta, Etelä-Suomen aluehallintovirasto ja Poliisihallitus. Valvontaviranomaisille ehdotetaan myös valtuuksia määrätä hallinnollisia seuraamuksia. Jatkossa esimerkiksi Poliisihallitus voisi määrätä rahapeliyhteisölle rikemaksun tai seuraamusmaksun, jos tämä on laiminlyönyt velvollisuutensa tuntea asiakkaansa tai tehdä epäilyttävää liiketoimea koskeva ilmoitus rahanpesun selvittelykeskukselle.

Ilmoitusvelvollisten eli esimerkiksi maksu- ja luottolaitosten sekä rahoituspalveluja tai oikeudellisia palveluja tarjoavien yritysten edellytykset tunnistaa asiakkaansa paranee. Yritysten ja muiden yhteisöjen pitäisi jatkossa rekisteröidä henkilöt, jotka omistavat merkittävän osuuden yrityksestä sekä muut tosiasialliset edunsaajat. Rekisteröinnistä säädettäisiin erikseen kaupparekisterilaissa, yhdistyslaissa, uskonnonvapauslaissa ja säätiölaissa.

Rahanpesun selvittelykeskuksesta ehdotetaan erillistä lakia koska kyseessä on poliisin yksikkö, johon sovelletaan osittain myös poliisilainsäädäntöä ja eri tietosuojasääntelyä kuin ilmoitusvelvollisiin ja valvojiin. Rahanpesun selvittelykeskuksella olisi oikeus keskeyttää epäilyttävä liiketoimi kymmenen arkipäivän ajaksi.

Rahanpesulla tarkoitetaan toimintaa, jossa rikollisesta tai laittomasta alkuperästä olevat varat pyritään kierrättämään laillisen maksujärjestelmän läpi varojen tosiasiallisen luonteen, alkuperän tai omistajien peittämiseksi.

Terrorismin rahoittamisella tarkoitetaan laillista tai laitonta alkuperää olevien varojen hankkimista tai keräämistä terroristiseen tarkoitukseen.

Lisätietoa hankesivulta:
www.intermin.fi/fi/lainvalmistelu/muut_lainvalmisteluhankkeet/rahanpesun_ja_terrorismin_rahoituksen_estaminen

Lisätietoja:
ylitarkastaja Virpi Koivu, 0295 488 592, [email protected]