Selvitys esittää tilannehuonetta tukemaan lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemistä

Selvityshenkilö esittää uudenlaista hallinnollista rakennetta, jonka tavoitteena olisi vahvistaa lasten ja nuorten turvallisuuspääomaa. Lisäksi lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen tulisi selvityksen mukaan harkita hallinnonalat ylittävää ilmiöpohjaista budjetointia.

Selvityshenkilön tehtävänä oli tuottaa esitys hallinnollisesta rakenteesta, jolla voitaisiin seurata erityisesti syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten turvallisuustilannetta, taustalla olevia syitä ja toimenpiteitä.

Selvityksessä esitetään niin sanotun tilannehuoneen perustamista valtioneuvoston yhteyteen ja ministerityöryhmän alaisuuteen. Tilannehuone seuraisi ja arvioisi lasten ja nuorten turvallisuuteen liittyvien ilmiöiden kehittymistä, rahoittaisi poikkihallinnollista työtä ja seuraisi toimenpiteiden vaikuttavuutta.

Lasten ja nuorten turvallisuuspääoman vahvistamiseen ja riskien ennaltaehkäisyyn tarvitaan raportin mukaan lisätoimia ja poikkihallinnollisia investointeja. Lisätoimien ei tulisi heikentää nykyistä toimintaa, vaan täydentää työtä, jota nykyisin tehdään lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi eri sektoreilla. Tilannehuoneen kautta voitaisiin rahoittaa toimenpiteitä, jotka edellyttävät usean eri toimijan yhteistyötä. 

Selvitys esittää ilmiölähtöistä budjetointia

Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisy edellyttää poikkihallinnollista yhteistyötä. Selvityksen mukaan haasteena on, että rahoitus ei nykyisin mahdollista riittävästi hallinnonalojen yhteiskehittämistä.

Raportti ehdottaa, että lasten ja nuorten syrjäytymistä lähestyttäisiin tulevassa hallitusohjelmassa ilmiöbudjetoinnin kautta. Ilmiöbudjetointi tarkoittaa sitä, että hallinnonalan ja ministeriön sijasta budjettivarat tarkasteltaisiin ilmiökohtaisesti.

Raportti esittää, että hallitusneuvotteluissa kohdennettaisiin poikkihallinnollisten ilmiöiden ratkaisuun lisämäärärahoja ja kokonaisuus asetettaisiin yhden ministerityöryhmän alle. Tilannehuoneen perustaminen edellyttäisi selvityksen mukaan noin 30 miljoonan euron kertaluonteista lisärahoitusta.

Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisy edellyttää laajaa yhteistyötä

Syrjäytymisvaarassa olevat lapset ja nuoret ovat yksi sisäisen turvallisuuden kansallisen yhteistoiminnan painopisteistä. Selvitys on teetetty osana sisäisen turvallisuuden kansallisen yhteistyömallin työtä. Yhteistoimintamallin tavoitteena on tiivistää kansallisen tason toimijoiden, kuten ministeriöiden, virastojen ja järjestöjen, toimintaa erilaisiin sisäisen turvallisuuden ilmiöihin ja ongelmiin vastaamisessa.

Lisätiedot:

selvityshenkilö Jussi Pyykkönen, p. 044 0239 149 (selvitysraportti)
erityisasiantuntija Emilia Hämäläinen, p. 0295 488 221, etunimi.sukunimi@gov.fi (nuorisorikollisuus ja ennalta estävä toiminta)