Suomi ottaa vastaan Välimeren maista siirrettäviä turvapaikanhakijoita

Hallitus päätti 15.12., että Suomi helpottaa Välimeren alueen EU-maiden vastaanottojärjestelmien tilannetta ja ottaa vastaan enintään 175 näistä maista siirrettävää turvapaikanhakijaa. Siirrettävien hakijoiden tulee olla todennäköisesti kansainvälisen suojelun tarpeessa. Etusijalla ovat haavoittuvassa asemassa olevat hakijat, kuten ilman huoltajaa olevat alaikäiset, yksinhuoltajaperheet, sairaat ja vammaiset.

Eteneminen EU:n turvapaikkajärjestelmän uudistuksessa on Suomelle tärkeä tavoite. EU pyrkii nyt etenemään uudistuksessa vaiheittain edistäen tasapainoisesti uudistuksen velvoite- ja yhteisvastuuelementtejä. Keskeinen osa ensimmäistä vaihetta on jäsenvaltioiden kesäkuussa laatima poliittinen julistus yhteisvastuutoimista, joilla tuetaan EU:n ulkorajavaltioita Välimeren alueella. Siirrot ovat osa näitä toimia.

– Välimeren alueella sijaitsevilla EU:n ulkorajavaltioilla on keskeinen rooli muuttoliikkeen hallinnassa. Turvapaikanhakijoiden siirtäminen muihin EU-maihin vaikuttaa paitsi näiden valtioiden kykyyn vastaanottaa hakijoita, käsitellä hakemuksia ja ehkäistä luvatonta edelleen liikkumista, myös niiden halukkuuteen edetä yhteisen turvapaikkajärjestelmän uudistamisessa, sanoo sisäministeri Krista Mikkonen.

Siirrot ovat Välimeren alueen EU-maiden toivoma ensisijainen tapa osoittaa yhteisvastuuta. Siirroilla voidaan auttaa näitä maita kohtaamaan niihin suuntautuvaa muuttoliikepainetta ja edistää siten muuttoliikkeen hallintaa koko unionin alueella. 

– On tärkeää, että Suomi tekee osansa turvapaikanhakijoiden auttamiseksi. Maantieteellisen sijaintinsa vuoksi Suomi voi itsekin joutua tilanteeseen, jossa se tarvitsee muiden jäsenvaltioiden tukitoimia siirtojen muodossa tai muulla tavoin. Siksi pidän tärkeänä, että myös Suomi tarjoaa tarvittaessa tukea muille jäsenvaltioille, ministeri Mikkonen sanoo.

Kesäkuiseen julistukseen perustuva yhteisvastuumekanismi on väliaikainen ja vapaaehtoinen. Sen toimivuutta tarkastellaan EU:ssa ensin 6 kuukauden ja uudelleen vuoden kohdalla, minkä jälkeen päätetään jatkosta.

Tällä hetkellä yhteensä 13 jäsenmaata ja Schengenin säännöstöön osallistuvaa maata on ilmaissut osallistuvansa siirtoihin. Kaikkiaan sitoumuksia on annettu noin 8 000 hakijan siirroista.  

Turvapaikanhakijoiden taustat tarkistetaan ennen siirtoja

Siirtojen tarkemmasta ajoituksesta ja kohdennuksesta päättää myöhemmin sisäministeriö yhteistyössä Maahanmuuttoviraston kanssa. Maahanmuuttovirasto ja Suojelupoliisi tarkistavat henkilöiden taustat ennen heidän siirtämistään Suomeen. 

Siirrot toteutetaan porrastetusti. Ne jaksotetaan mekanismin soveltamisajalle siten, että Maahanmuuttovirasto pystyy varmistamaan henkilöiden asianmukaisen vastaanoton ja heidän erityistarpeidensa huomioinnin. Varsinainen turvapaikkaprosessi käynnistyy heidän saavuttuaan Suomeen.

Euroopan komissio tukee siirtoihin osallistuvia jäsenvaltioita turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston (AMIF) kautta. Jäsenvaltiot saavat 10 000 euron korvauksen jokaisesta turvapaikanhakijasta, joka siirretään toisesta jäsenvaltiosta. Tämän lisäksi siirtokustannukset maksavalle jäsenvaltiolle korvataan 500 euroa jokaisesta siirretystä hakijasta.

Suomella on jo ennestään kokemusta EU:n sisäisten siirtojen vastaanottamisesta, sillä myös talvella 2020 Suomeen päätettiin siirtää Välimeren alueen EU-maista 175 turvapaikanhakijaa. Marraskuussa 2022 hallitus päätti, että Suomi ottaa vastaan kymmenen turvapaikanhakijaa, jotka oli pelastettu Ranskaan rantautuneelle Ocean Viking -alukselle.

Lisätietoja:

johtava asiantuntija Kukka Krüger, p. 0295 488 270, kukka.kruger@govsec.fi
erityisavustaja Mikko Jalo, p. 050 304 8522, mikko.jalo@gov.fi (ministerin haastattelupyynnöt)