Hyppää sisältöön
Media
Suomen RescEU-varastointi.

EU:n yhteinen valmiusreservi: rescEU

Euroopan unionin rescEU-järjestelmä käsittää erilaisia valmiusreservejä katastrofien varalle. Suomessa on kaksi rescEU-reserviä:

  • CBRN-valmiusvarasto, jolla varaudutaan biologisten (B), kemiallisten (C), säteilyn (R) ja ydinaineiden (N) aiheuttamiin uhkiin ja onnettomuuksiin.
  • Medical/CBRN-varasto, jolla varaudutaan rajat ylittäviin terveysuhkiin sekä onnettomuus- ja kriisitilanteisiin.

Tutustu Suomen valmiusreserveihin ja EU:n pelastuspalvelumekanismiin, jonka avulla apua välitetään sitä tarvitseville maille.

Suomen rescEU-valmiusvarastot

Suomen ensimmäisen rescEU-varaston eli CBRN-valmiusvaraston perustaminen aloitettiin vuonna 2023. Varastoitavilla materiaaleilla varaudutaan biologisten (B), kemiallisten (C), säteilyn (R) ja ydinaineiden (N) aiheuttamiin uhkatilanteisiin. 

Toisen rescEU-varaston (Medical/CBRN) rakentaminen Suomessa käynnistyi vuonna 2024. Hankkeessa varastoidaan lääkinnällisiä materiaaleja sekä lääkeaineita. 

Suomen rescEU-varastot ovat tarkoitettu jäsenmaiden ja EU:n pelastuspalvelumekanismiin liittyneiden maiden käyttöön tilanteissa, joissa apua pyytävän maan omat voimavarat eivät riitä vastaamaan kriisi- tai onnettomuustilanteeseen.  Varastoidun materiaalin on oltava lähetysvalmiina suuronnettomuus- tai kriisialueelle 12 tunnissa avustustarjouksen hyväksymisestä. 

EU:n komissio vastaa varastojen perustamis- ja ylläpitokustannuksista täysimääräisesti. Suomen kahden varastokokonaisuuden yhteisarvo on lähes 305 miljoonaa euroa. Toistaiseksi hankekokonaisuuden rahoitus ulottuu vuoden 2026 syksyyn saakka. 

Hankekokonaisuutta toteuttaa Suomessa konsortio, johon kuuluvat sisäministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Huoltovarmuuskeskus ja Säteilyturvakeskus. 

CBRN-valmiusvarasto

CBRN-valmiusvarastoihin hankituilla materiaaleilla varaudutaan biologisten (B), kemiallisten (C), säteilyn (R) ja ydinaineiden (N) aiheuttamiin uhkatilanteisiin.

Varastoissa on muun muassa suojavarusteita, kuten haalareita, kasvomaskeja, hanskoja, jalkineita, suojalaseja ja kypäriä. Lisäksi  varastoidaan säteilyn ja kemiallisten aineiden mittaamiseen tarkoitettuja laitteita sekä biologisten aineiden tunnistamiseen tarkoitettuja testejä. Ison kokonaisuuden muodostavat CBRN-tilanteissa tarvittavat lääkkeet ja vasta-aineet. Varastoissa on myös rokotteita erilaisten vakavien tartuntatautien varalle. 

CBRN-varastoissa säilytettävä materiaali on tarkoitettu sekä ensitoimijoiden että siviiliväestön käyttöön erilaisissa CBRN-onnettomuus- ja -häiriötilanteissa, esimerkiksi kemikaali- tai ydinvoimalaitoksen onnettomuuksissa, terrori-iskuissa tai rajat ylittävissä tartuntatautitilanteissa.

Ensimmäiset materiaalierät ovat olleet lähetysvalmiudessa tammikuusta 2024 alkaen. Kapasiteetin on tarkoitus olla täydessä valmiudessa vuoden 2025 aikana.

Hankkeen kokonaiskustannus on 242 miljoonaa euroa. Hanke on mittakaavaltaan merkittävä ja ensimmäinen strateginen CBRN-kapasiteetti Euroopassa.

Projektipäälliköt:
Tarja Rantala, sisäministeriö
Pertti Kelloniemi, sisäministeriö

Medical/CBRN-valmiusvarasto

Medical/CBRN-hankkeessa Suomeen perustetaan lääkinnällisten materiaalien ja lääkkeiden varastot, joiden painopisteenä on lääkinnällinen varautuminen uhkiin, joissa loukkaantuu runsaasti ihmisiä lyhyen ajan sisällä. Tällaisia ovat esimerkiksi suuren luokan terroriteot, laajat aseelliset konfliktit tai suuronnettomuudet, kuten maanjäristykset. Lisäksi kapasiteetilla varaudutaan rajat ylittäviin terveysuhkiin, kuten pandemioihin ja CBRN-uhkiin.

Varastoissa tulee olemaan terveydenhuollon materiaaleja, kuten pienlaitteita, kirurgisia instrumentteja ja ensihoitotarvikkeita. Lisäksi varastoidaan lääkkeitä, joita tarvitaan muun muassa ensi- ja leikkaushoidossa sekä mikrobilääkkeitä, joilla vähennetään mm. moniresistenttien bakteerien aiheuttamaa uhkaa väestön terveydelle. Varastoitavat kilpirauhas- ja elintarvikemonitorit täydentävät CBRN-hankkeen mittauskalustoa. Materiaalit ovat pääasiassa tarkoitettu terveydenhuollon ammattilaisten käyttöön. 

Ensimmäiset lääkinnälliset materiaalit ovat portaittain lähtövalmiudessa alkuvuodesta 2025. Kaikki materiaalit saadaan lähtövalmiuteen kesään 2026 mennessä. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 63 miljoonaa euroa.

Projektipäälliköt:
Ilona Hatakka, sisäministeriö
Piia Ollila, sosiaali- ja terveysministeriö

EU:s Europeiska unionens civilskyddsmekanism (Union Civil

Protection Mechanism) har under de senaste åren blivit ett av de viktigaste verktygen vid internationellt bistånd. Målet med mekanismen är att förbättra beredskapen inför och förmågan att agera vid katastrofer.
Materialet och utrustningen i rescEU-beredskapslagren förmedlas till de länder som ber om hjälp via EU:s civilskyddsmekanism. Utöver EU-länderna har flera av EU:s grannländer anslutit sig till mekanismen. Europeiska centrumet för samordning av katastrofberedskap (ERCC) samordnar biståndsåtgärderna och kommissionen beslutar till vilket land biståndet förmedlas och vilket av de länder som förvaltar en rescEU-reserv som reagerar på begäran.
Ett land kan be om bistånd när landets egna resurser inte räcker till att klara av en allvarlig olyckssituation eller störning. Biståndet kan vara experthjälp, hjälp i form av räddningsformationer eller materiellt bistånd. Biståndet ska vara färdigt att sändas inom 12 timmar från det att erbjudandet om bistånd har accepterats.
RescEU-reserverna är helt EU-finansierad verksamhet. RescEU-reserver förvaltas av flera medlemsländer och en av de mest kända kapaciteterna är flygmateriel som är specialiserat för släckning av terrängbränder. Runt om i Europa finns också till exempel medicinlager med mediciner mot smittsamma sjukdomar som sprids snabbt och Medevac-utrustning för medicinsk evakuering av patienter. 
De CBRN- och Medical-beredskapslager som byggs upp i Finland är de nyaste i den så kallade rescEU-familjen. Det finns sammanlagt 21 CBRN- och/eller medical-beredskapslager i 21 medlemsländer. 

På kartan ser du var rescEU-reserverna finns i Europa

Läs mer om civilskyddsmekanismen på EU-kommissionens webbplats 

Ota yhteyttä

Tarja Rantala, Projektipäällikkö 
sisäministeriö, Pelastusosasto, Pelastustoimen yksikkö Puhelin:0295488372   Sähköpostiosoite:


Ilona Hatakka, Projektipäällikkö 
sisäministeriö, Pelastusosasto, Pelastustoimen yksikkö Puhelin:0295488224   Sähköpostiosoite:


Pertti Kelloniemi, Projektipäällikkö 
sisäministeriö, Pelastusosasto, Pelastustoimen yksikkö Puhelin:0295488260   Sähköpostiosoite:


Piia Ollila, erityisasiantuntija 
sosiaali- ja terveysministeriö, Turvallisuus ja terveys -osasto / TUTO, Valmiusyksikkö / VAL Puhelin:0295163112   Sähköpostiosoite: