Välimeren alueelta vastaanotettavat turvapaikanhakijat

Suomi vastaanottaa Välimeren alueen EU-jäsenmaista kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia turvapaikanhakijoita. Käytännössä tämä tarkoittaa ensisijaisesti ilman huoltajaa tulleita lapsia sekä yksinhuoltajaperheitä, joilla on todennäköisesti perusteet saada kansainvälistä suojelua ja jotka tulevat erityisen heikon turvallisuustilanteen maista, kuten Syyriasta ja Afganistanista.

Turvapaikanhakijoita voidaan vastaanottaa yhteensä enintään 175 henkilöä Kreikasta, Kyprokselta, Maltalta ja Italiasta sen mukaan, missä heidän tilanteensa on vakavin. Määrien kohdennuksesta maittain päättää sisäministeriö yhteistyössä Maahanmuuttoviraston kanssa.

Määritelmä perustuu EU:n vastaanottodirektiiviin (2013/33/EU). Direktiivin artiklan 21 mukaan haavoittuvassa asemassa ovat muun muassa alaikäiset, ilman huoltajaa olevat alaikäiset, vammaiset, raskaana olevat naiset sekä yksinhuoltajat, joilla on alaikäisiä lapsia. Haavoittuvassa asemassa ovat myös henkilöt, jotka ovat joutuneet kidutuksen, raiskauksen tai muun vakavan psyykkisen, fyysisen tai seksuaalisen väkivallan kohteeksi. Heitä ovat esimerkiksi naisten sukuelinten silpomisen uhrit.

Suomi vastaanottaa Välimeren alueen EU-jäsenmaista ensisijaisesti ilman huoltajaa olevia alaikäisiä sekä yksinhuoltajaperheitä. Tapauskohtaisesti voidaan ottaa vastaan myös muita haavoittuvassa asemassa olevia.

Kreikka pyysi syyskuussa 2019 EU-jäsenmaita ottamaan vastaan yhtensä 2 500 yksintullutta alaikäistä turvapaikanhakijaa. Tuolloin Suomea nimenomaisesti pyydettiin ottamaan vastaan 150 hakijaa.

Lukumäärä 175 on suhteessa Suomen kokoon ja alaikäisten vastaanottokapasiteettiin. Suomella on erinomaiset valmiudet ottaa vastaan haavoittuvassa asemassa olevia turvapaikanhakijoita ja huomioida heidän erityistarpeensa. Uusia turvapaikkahakemuksia on viime vuosina jätetty vähän verrattuna Suomen aiempaan vakiintuneeseen tasoon.

Eivät ole.

Pakolaiskiintiössä Suomi vastaanottaa YK:n pakolaisjärjestön (UNHCR) pakolaisiksi katsomia henkilöitä tai muita kansainvälisen suojelun tarpeessa olevia ulkomaalaisia. UNHCR määrittää eniten apua tarvitsevat ja esittää pientä osaa näistä henkilöistä uudelleensijoitettaviksi kiintiöpakolaisia vastaanottaviin maihin. Henkilöillä on jo Suomeen tullessaan pakolaisasema. Suomi ottaa kiintiöpakolaisia vastaan vuosittain, ja kiintiön koko vuodelle 2020 on 850 henkilöä.

EU:n sisäiset siirrot perustuvat tällä hetkellä jäsenmaiden vapaaehtoisiin toimiin. Päätöksellä Välimeren alueella olevien turvapaikanhakijoiden auttamisesta Suomi vastaa alueen EU-maiden akuuttiin tilanteeseen. Suomeen siirrettävien henkilöiden turvapaikkaprosessi käynnistyy vasta Suomessa. Heidän asiansa käsitellään turvapaikkamenettelyssä samoin kuin kenen tahansa vastaavassa asemassa olevan Suomeen saapuneen turvapaikanhakijan.

Vastaanotettavat turvapaikanhakijat valitsee Maahanmuuttovirasto yhdessä muiden viranomaisten kanssa.

Suomi ilmoittaa kulloinkin kyseessä olevalle Välimeren alueen EU-jäsenmaalle halukkuudestaan siirtoihin, minkä jälkeen maa esittää Suomelle pyynnön hakijoiden vastaanottamisesta. Maahanmuuttovirasto antaa pyyntöön vastauksen, kun se on tehnyt tarvittavat selvitykset.

Siirrot porrastetaan riittävän pitkälle aikavälille siten, että Maahanmuuttovirasto pystyy varmistamaan hakijoiden asianmukaisen vastaanoton ja heidän erityistarpeidensa huomioinnin. Tarkemmasta ajoituksesta päättää sisäministeriö yhdessä Maahanmuuttoviraston kanssa.

Muuttoliikepaineen kasvaessa Välimeren alueen EU-jäsenmaiden vastaanottokapasiteetti voi ylittyä, kuten nyt on tapahtunut erityisesti Kreikassa. Tämän seurauksena turvapaikanhakijoille, ennen kaikkea lapsille, aiheutuu ylimääräistä inhimillistä hätää ja kärsimystä. Näitä ihmisiä vastaanottamalla Suomelle tarjoutuu konkreettinen mahdollisuus auttaa hädänalaisia ja samalla vastata YK:n pakolaisjärjestön (UNHCR) vetoomuksiin.

Välimeren alueen EU-jäsenmailla on keskeinen rooli Eurooppaan kohdistuvan muuttoliikkeen hallinnassa, sillä ne ovat EU:n ulkorajavaltioita. Jos niiden kantokyky vaarantuu, hakijoiden edelleen liikkuminen lisääntyy ja vaikutukset heijastuvat myös muualle Eurooppaan.

EU:lla ja Suomella sen osana ei ole varaa menettää näiden ulkorajavaltioiden luottamusta siihen, että ne saavat tarvittaessa tukea muilta jäsenvaltioilta. Suomi haluaa edelleen osana EU:ta edistää ensisijaisesti kestävää ratkaisua, jolla uudistetaan yhteinen eurooppalainen turvapaikkajärjestelmä ja tehdään siitä toimiva myös kriisitilanteissa.

Turvapaikanhakijoita vastaanottamalla Suomi osoittaa, että se on valmis konkreettisin toimin tukemaan Välimeren muuttoliikereittien varrella olevia maita. Ulkorajavaltiona myös Suomi voi itse olla vastaavassa tilanteessa tulevaisuudessa.

Kyllä. Vuonna 2019 Suomeen tuli noin 2 500 turvapaikanhakijaa. Määrä on viime vuosina ollut pienempi kuin ennen vuotta 2015, jolloin Suomeen saapui yli 32 000 turvapaikanhakijaa. Ennen vuotta 2015 hakijamäärä oli suhteellisen vakiintunut 3 000–4 000 hakijaan vuosittain.

Suomella on erityisen hyvät mahdollisuudet auttaa vaikeista oloista tulevia lapsia. Alaikäisten turvapaikanhakijoiden vastaanotto- ja tukijärjestelmä on Euroopan huippuluokkaa.

Kaikki siirrot porrastetaan riittävän pitkälle aikavälille siten, että Maahanmuuttovirasto pystyy varmistamaan hakijoiden asianmukaisen vastaanoton ja heidän erityistarpeidensa huomioinnin.

Nyt sovituilla toimilla vastataan akuuttiin tilanteeseen alueella. Turvapaikanhakijoita vastaanottamalla Suomi osoittaa, että se on valmis konkreettisin toimin tukemaan Välimeren muuttoliikereittien varrella olevia maita. Tuki mahdollistaa kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien henkilöiden siirtoja pois kuormittuneista vastaanotto-olosuhteista, ja sillä on näiden henkilöiden tilanteeseen ratkaiseva merkitys. On kuitenkin selvää, että mikään kohtuullinen hakijoiden määrä, jonka Suomi käytännössä voisi kokonsa huomioiden vastaanottaa, ei yleisesti vapauta Välimeren alueen EU-jäsenmaita vastaanotto- ja turvapaikkajärjestelmään kohdistuvasta paineesta.

Suomi haluaa edelleen osana EU:ta edistää ensisijaisesti kestävää ratkaisua, jolla uudistetaan yhteinen eurooppalainen turvapaikkajärjestelmä ja tehdään siitä toimiva myös kriisitilanteissa. Euroopan komissiolta odotetaan kevään aikana uutta ehdotusta turvapaikkapolitiikan uudistamisesta.

Välimeren alueelta siirrettävien turvapaikanhakijoiden vastaanottovaiheen kustannukset kompensoidaan EU:n turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston (AMIF) kautta. Euroopan komissiolta voidaan lisäksi hakea rahoitusta kustannuksiin AMIF-rahastoon sisältyvän erillisen hätäapumekanismin kautta.

Muita kustannuksia aiheutuu esimerkiksi kotouttamisesta. Vuoden 2020 kansallisessa talousarviossa on jo valmiiksi varauduttu siihen, että Suomessa jätetään kuluvana vuonna 4 000 ensimmäistä turvapaikkahakemusta. Hakijoista 200:n on arvioitu olevan ilman huoltajaa olevaa alaikäisiä. Tarvittaessa talousarvioon ja kehykseen varattuja määrärahoja kohdennetaan uudelleen.

Henkilöiden taustatarkastukset tehdään ennen siirtojen toteuttamista Maahanmuuttoviraston ja Suojelupoliisin yhteistyönä. Lisäksi Suomi saa tiedot Kreikan viranomaisten henkilöille suorittamasta taustatarkastuksesta.

Vastaanotettavat henkilöt ovat eläneet hyvin vaikeissa olosuhteissa. Suomessa he saavat tarvitsemansa välittömän avun ja pidempiaikaisen tuen. Tähän on olemassa toimintamallit.

Vastaanotettavien henkilöiden valintojen vahvistumisessa voi mennä pitkäänkin. Sisäministeriö seuraa osaltaan koronavirustilanteen kehittymistä ja osallistuu tilanteen hallintaan omien tehtäviensä osalta. Noudatamme THL:n ohjeita.

Tällä hetkellä (27.2.2020) Italiassa kaikille mereltä pelastetuille on määrätty 14 päivän karanteeni viruksen vuoksi. Näin varmistetaan, että siirrettävät henkilöt eivät kanna virusta.