Usein kysytyt kysymykset

Pelastustoimen järjestäminen siirrettiin kuntien vastuulta hyvinvointialueille vuoden 2023 alusta lähtien.

Pelastustoiminnan ja ensihoidon tiivis yhteys ja siitä saatavat hyödyt turvataan uudistuksessa. Pelastustoimen palvelut järjestävät samat hyvinvointialueet ja Helsingin kaupunki, jotka järjestävät ensihoitopalvelut sosiaali- ja terveystoimessa. Pelastustoimi on kuitenkin jatkossakin erillinen, sosiaali- ja terveystoimen kanssa rinnakkainen toimiala.

Lisäksi uudistuksessa vahvistetaan pelastustoimen valtakunnallista ohjausta niin, että pelastustointa voidaan kehittää sisäministeriön johdolla valtakunnallisesti yhdenmukaisin perustein, kustannusvaikuttavasti ja -tehokkaasti. 

Pelastustoimen toimintaympäristö on jatkuvassa muutoksessa. Pelastustoimen uudistus pyrkii vastaamaan muuttuvaan uhkamallistoon aina arkipäivän onnettomuuksista laajamittaisiin kriiseihin. 

Uudistuksen tavoitteena on tehostaa pelastustoimen voimavarojen käyttöä sekä parantaa palvelujen saatavuutta ja laatua. Tavoitteena on erityisesti pelastustoimen ohjausjärjestelmän kehittäminen siten, että se mahdollistaa nykyistä paremmin valtakunnalliset ja yhdenmukaiset toimintamallit, yhteiset tietojärjestelmät ja yhdenmukaiset palvelut koko maassa.

Uudistuksen tavoitteena on myös synergiaetujen turvaamiseksi säilyttää pelastustoimen mahdollisuudet tuottaa nykyisen kaltaisella tavalla ensihoito- ja ensivastepalveluita sen mukaan kuin hyvinvointialue päättää. Kun pelastuslaitokset hoitavat ensihoito- ja ensivastetehtäviä, niihin ja pelastustehtäviin voidaan käyttää samaa asemaverkostoa, samoja tukitoimintoja, osin samaa henkilöstöä, samoja toimintamalleja ja yhteisiä harjoituksia sekä yhteistä vara- ja suuronnettomuusvalmiutta. Näin voimavaroja pystytään suuntaamaan tehokkaasti myös häiriö- ja suuronnettomuustilanteissa sekä poikkeusoloissa.

Pelastustoimen lähipalvelut on tarkoitus säilyttää pääsääntöisesti nykyisen kaltaisina ja vähintään nykyisen tasoisina. Pelastustoimi on lähipalvelujen lisäksi valtakunnallinen organisaatio, jota johtaa, ohjaa ja kehittää sisäministeriö. Pelastuslaitosten on oltava johdettavissa valtakunnallisesti ja niiden on kyettävä toimimaan yhteistyössä keskenään sekä muiden pelastustoimen tehtäviin osallistuvien viranomaisten kanssa kaikissa turvallisuustilanteissa. Tämä edellyttää tehokasta valtakunnallista ohjausta ja johtamista.

Pelastustoimen uudistus tehtiin, jotta palvelut kyetään pitämään hyvällä tasolla pitkälle tulevaisuuteen. Tavoitteena on myös palveluiden sisällön yhdenmukaistaminen, jolloin asiakkaan asuinpaikkakunta vaikuttaa mahdollisimman vähän siihen, millaisia palveluja, ohjeita ja neuvoja hän pelastuslaitokselta saa.

Ihmisten avunsaanti onnettomuustilanteissa pyritään pitämään vähintään nykyisellä tasolla: apu tulee yhtä nopeasti kuin ennenkin.

Eduskunta hyväksyi 23.6.2021 hyvinvointialueiden, perustamisen ja niiden toiminnan kannalta keskeiset lait. Näitä ovat laki hyvinvointialueesta, laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä, laki pelastustoimen järjestämisestä, laki sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla sekä niiden yhteinen voimaanpanolaki, laki hyvinvointialueiden rahoituksesta sekä ehdotukset kuntien valtionosuutta koskevan lainsäädännön, verolainsäädännön, hyvinvointialueiden henkilöstöä koskevan lainsäädännön sekä eräiden yleishallintoa koskevien lakien muuttamiseksi. Laki hyvinvointialueesta tuli voimaan 1.7.2021 ja muut lait vuoden 2023 alussa.

Myös monia sisältölakeja tarkennettiin uudistuksen edetessä.

Lainsäädäntötyön valmistelu käynnistyi syksyllä 2019. Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistusta koskevat hallituksen lakiluonnokset olivat lausuntokierroksella 15.6.-25.9.2020. 

Lausuntokierroksen jälkeen lakiluonnoksiin tehtiin tarvittavat muutokset. Hallituksen esitys annettiin eduskunnalle 8.12.2020. 

Hyvinvointialueet julkisoikeudellisina yhteisöinä perustettiin ja ne aloittivat toimintansa 1.7.2021. Ensimmäiset aluevaalit järjestettiin alkuvuonna 2022. Pelastustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen järjestämisvastuu siirtyi hyvinvointialueille vuoden 2023 alussa.

Helsinki on järjestämisvastuussa kaupunkina eikä se ole osa hyvinvointialuetta.  Pelastustoiminnan ja sosiaali- ja terveystoimen osalta sovelletaan kuitenkin samoja säännöksiä kuin hyvinvointialueilla ja se saa rahoituksen tehtäviin samoin kriteerein kuin hyvinvointialueet.

Koska Helsinki ei ole hyvinvointialue, siellä ei järjestetä aluevaaleja. Ylintä päätösvaltaa käyttää pelastustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen osalta Helsingin kaupunginvaltuusto. Tehtävien hoitoon säädetään kuitenkin lailla joitain poikkeuksia. Sen tulee muun muassa eriyttää pelastustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen kustannukset kirjanpidollisesti muusta kunnan toiminnasta.

Uudistuksessa perustettiin 21 hyvinvointialuetta, joille siirrettiin vastuu pelastustoimen järjestämisestä sekä sosiaali- ja terveydenhuollon perus- ja erikoistason palveluista. Hyvinvointialueiden aluejako perustuu pääosin nykyiseen maakuntajakoon. 

Uudenmaan maakunnan alueella tehtävien järjestämisestä vastaavat neljä hyvinvointialuetta sekä Helsingin kaupunki.

Hyvinvointialueista säädetään uudistuksen voimaanpanolaissa, ja ne ovat seuraavat:

• Varsinais-Suomen hyvinvointialue
• Satakunnan hyvinvointialue
• Kanta-Hämeen hyvinvointialue
• Pirkanmaan hyvinvointialue
• Päijät-Hämeen hyvinvointialue
• Kymenlaakson hyvinvointialue
• Etelä-Karjalan hyvinvointialue
• Etelä-Savon hyvinvointialue
• Pohjois-Savon hyvinvointialue
• Pohjois-Karjalan hyvinvointialue
• Keski-Suomen hyvinvointialue
• Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue
• Pohjanmaan hyvinvointialue
• Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue
• Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue
• Kainuun hyvinvointialue
• Lapin hyvinvointialue
• Itä-Uusimaan hyvinvointialue
• Keski-Uusimaan hyvinvointialue
• Länsi-Uusimaan hyvinvointialue
• Vantaa-Keravan hyvinvointialue

Pelastustoimen järjestämisvastuu on Uudenmaan neljällä hyvinvointialueella ja Helsingin kaupungilla. Uudenmaan neljä hyvinvointialuetta ovat Keski-Uusimaa, Länsi-Uusimaa, Itä-Uusimaa sekä Vantaa-Kerava.

Vantaa-Keravan ja Keski-Uudenmaan hyvinvointialueet ovat kuitenkin sopineet, että vastuu pelastustoimen järjestämisestä Keski-Uudenmaan alueella on Vantaa-Keravan hyvinvointialueella.

Osa hyvinvointialueille kuuluvista pelastustoimen tehtävistä voidaan keskittää vain yhdelle tai muutamalle hyvinvointialueelle. 

Näitä tehtäviä ovat esimerkiksi valtakunnalliset ja alueelliset tilanne- ja johtokeskusjärjestelyt ja muu pelastustoiminnan johtamisen edellytyksenä oleva erityisvalmius, pelastustoimeen kuuluvan kansainvälisen avun antamisen tai vastaanottamisen edellytyksenä oleva erityisvalmius, sekä pelastustoimen poikkeusoloihin varautumisen edellytyksenä olevat materiaaliset valmiudet ja poikkeusolojen toiminnan etukäteisvalmisteluiden alueellinen koordinaatio.

Vuoden 2023 alusta kunnat eivät enää vastaa pelastustoimen järjestämisestä alueellaan lukuun ottamatta Helsingin kaupunkia.

Pelastustoimen uudistus ei muuta muiden viranomaisten vastuita eikä viranomaisten keskinäisiä johtosuhteita pelastustoimessa. Kunnan viranomaisten pelastuslaissa säädetty osallistuminen pelastustoimintaan, velvollisuus antaa virka-apua, yhteistoiminta onnettomuuksien ehkäisyssä sekä sammutusveden hankinnasta huolehtiminen säilyivät ennallaan. Kunnat vastaavat jatkossakin öljyvahinkojen jälkitorjunnasta alueellaan.

Hyvinvointialueen ja sen alueen kuntien on neuvoteltava vähintään valtuustokausittain tehtäviensä hoitamiseen liittyvästä yhteistyöstä, tavoitteista ja työnjaosta. Neuvottelussa voidaan sopia ainakin yhteistyön edellyttämistä yhteistoimintarakenteista, toimintamalleista sekä yhteistyön edellyttämästä tiedonkulusta.

Hyvinvointialueen hallinnon ja talouden järjestämisestä säädetään hyvinvointialueesta annetussa laissa. Hyvinvointialueen ylintä päätösvaltaa käyttää vaaleilla valittu aluevaltuusto. Sen keskeisenä tehtävänä on päättää muun muassa hyvinvointialueen hyvinvointialuestrategiasta ja palvelujen järjestämisestä sekä talousarviosta.

Hyvinvointialueen asukkailla on äänioikeus aluevaaleissa, joissa valitaan aluevaltuuston valtuutetut. Valtuutettujen vähimmäismäärä määräytyy alueen asukasmäärän perusteella. Ensimmäiset aluevaalit järjestettiin alkuvuodesta 2022. Jatkossa vaalit ovat yhtä aikaa kuntavaalien kanssa.

Muita hyvinvointialueen lakisääteisiä toimielimiä ovat hyvinvointialuehallitus, tarkastuslautakunta ja kaksikielisillä hyvinvointialueilla kansalliskielilautakunta. Lisäksi Lapin hyvinvointialueella on saamen kielen lautakunta.

Hallinnon järjestämisen perusteisiin kuuluu hyvinvointialueen hallinnon rakenteesta eli organisaatiosta päättäminen sekä toimivallan jakautuminen hyvinvointialueen viranomaisille. Hyvinvointialueen aluevaltuusto päättää hyvinvointialueen hallintosäännöstä, johon tulee ottaa tarpeelliset määräykset siitä, mitä toimielimiä hyvinvointialueella on, miten hyvinvointialueen johtaminen on järjestetty ja miten hyvinvointialueen henkilöstöorganisaatio on järjestetty.

Pelastuslaitosten työntekijöiden työnantaja vaihtui uudistuksen myötä. Pelastuslaitosten henkilöstö siirtyi aiemmin ehdoin hyvinvointialueiden palvelukseen vuoden 2023 alussa.

Hyvinvointialueen tehtäviä hoitavan Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen työnantaja ei muutu.

Uudistuksen jälkeen ensihoidon järjestämisvastuussa ovat hyvinvointialueet, Helsingin kaupunki ja HUS-yhtymä. Pelastuslaitos voi tuottaa ensihoitopalveluun kuuluvia palveluita siten kuin hyvinvointialue siitä päättää.

Ensihoito on ihmisten lähipalvelu, jonka järjestämisessä otetaan huomioon hyvinvointialueiden olosuhteet, päivystävien sairaaloiden työnjako ja väestön erilaiset palvelutarpeet. Tavoitteena on, että ensihoidon hyvä palvelutaso säilyy, vaikka ihmiset ikääntyvät ja tarvitsevat enemmän palveluja. Se edellyttää, että ensihoidon ja pelastustoimen voimavarat hyödynnetään nykyistä tehokkaammin. 

Toimintamalli mahdollistaa myös varautumisen erilaisiin yhteiskunnan häiriötilanteisiin hyvinvointialueita suuremmilla alueilla.

Kuntien ja kuntayhtymien pelastustoimen kalusto siirtyi hyvinvointialueiden omistukseen vuoden 2023 alussa.

Kuntien ja sopimuspalokuntien omistamat kiinteistöt jäävät niiden omistukseen. Paloasemien nykyiset vuokrasopimukset siirtyvät nykyisin ehdoin hyvinvointialueille kolmen vuoden siirtymäajaksi. Hyvinvointialueelle on oikeus pidentää sopimuksen voimassaoloa vuodella.

Uudistuksen tavoitteena on vahvistaa sopimuspalokuntien toimintaedellytyksiä huomioiden niiden erityispiirteet sekä nykyiset ja tulevaisuuden haasteet. 

Hyvinvointialue voi jatkossakin tuottaa pelastustoimintaan kuuluvia palveluita hankkimalla niitä sopimuspalokunnalta tai muulta pelastusalalla toimivalta yhteisöltä siten kuin siitä hyvinvointialueesta annetussa laissa säädetään.

Uudistuksen myötä sopimuspalokuntien palokuntasopimukset siirtyivät aiemmin ehdoin alueen pelastustoimilta hyvinvointialueille vuoden 2023 alussa.

Hyvinvointialueiden rahoitus perustuu valtion rahoitukseen ja siitä säädetään hyvinvointialueen rahoituslaissa. Hyvinvointialueet päättävät itsehallintonsa nojalla rahoituksen kohdentamisesta.

Hyvinvointialueille maksettava rahoitus on yleiskatteellista ja se jaetaan hyvinvointialueille laskennallisten kriteerien perusteella. Pelastustoimen rahoitus määräytyy asukasmäärän, asukastiheyden ja riskitekijöiden mukaan. Hyvinvointialueiden väliset erot palvelutarpeissa ja järjestämisen olosuhteissa otetaan huomioon valtion rahoituksen määräytymistekijöissä.

Pelastustoimen rahoituksessa on seitsemän (7) vuoden siirtymäaika, jonka aikana laskennallisten ja toteutuneiden kustannusten erotusta tasoitetaan. Hyvinvointialueella on lisäksi oikeus saada lisärahoitusta pelastustoimen palvelujen turvaamiseksi, jos myönnetyn rahoituksen taso muutoin vaarantaisi niiden järjestämisen.

Hyvinvointialueilla ei ole verotusoikeutta uudistuksen voimaantullessa, mutta alueiden verotusoikeutta selvitetään. 

Hyvinvointialueet saavat pelastuslaitosten palvelujen järjestämiseen tarvittavan rahoituksen valtiolta. Pelastuslaitosten palvelut ovat julkisia palveluja, joten sekä nykyään että jatkossa veronmaksajat maksavat palvelut. 

Hyvinvointialueilla ei ole verotusoikeutta uudistuksen voimaantullessa, mutta alueiden verotusoikeutta selvitetään. 

Hyvinvointialueiden rahoituksen pohjan muodostavat kunnilta siirtyvät pelastustoimen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset. Ensi vaiheessa hyvinvointialueilla ei ole verotusoikeutta. 

Vuonna 2023 siirrytään suoraan täysimääräiseen laskennalliseen rahoitusmalliin, jolloin tarvetekijöiden muutos otetaan heti huomioon täysimääräisesti. Palvelutarpeen arvioitu kasvu huomioidaan kahtena ensimmäisenä vuotena täysimääräisesti.

Valtion rahoituksen tasoa määritettäessä kustannustason muutos otetaan huomioon hyvinvointialueiden hintaindeksin mukaisesti. Lisäksi huomioon otetaan täysimääräisesti hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle kuuluvien tehtävien laajuuden tai laadun muutos, jos se aiheutuu asianomaista tehtävää koskevasta laista tai asetuksesta, lakiin tai asetukseen perustuvasta valtion viranomaisen määräyksestä tai valtion talousarviosta.  

Siirtymävaiheessa muutosta kunnilta siirtyvien kustannusten ja hyvinvointialueen laskennallisen rahoituksen välillä kuitenkin tasataan siirtymätasauksella, joka huomioi laskennallisten kustannusten mukaisen rahoituksen ja hyvinvointialueen kuntien toteutuneiden kustannusten välisen erotuksen.

Siirtymätasausta maksetaan portaittain aleneva määrä vuodesta 2023 vuoteen 2029, jolloin rahoitustason erotusta on tasattu hyvinvointialueittain +150/-50 euroon asukasta kohden. Tämän jälkeen mahdollinen jäljelle jäävä rahoituksen erotus maksetaan toistaiseksi pysyvänä siirtymätasauksena.

Jotta hyvinvointialueiden toiminta pääsee käynnistymään, on osa tammikuun 2023 rahoituksesta maksettu ennakollisesti jo vuoden 2022 joulukuussa. 

Hyvinvointialueiden rahoitusta vahvistetaan vuonna 2023 kaikkiaan 500 miljoonalla eurolla, josta 350 miljoonaa euroa kohdennetaan avustusrahoituksena hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän toiminnan vakiinnuttamiseen ja kehittämiseen ja 150 miljoonaa euroa kohdennetaan hyvinvointialueille vuoden 2024 ennakollisena korjauseränä. 

Valtioneuvosto vahvistaa pelastustoimen valtakunnalliset strategiset tavoitteet nelivuotiskaudeksi. Se voi myös päättää joidenkin pelastustoimen erityistehtävien kokoamisesta yhden tai useamman hyvinvointialueen järjestettäväksi.

Sisäministeriö ohjaa hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin pelastustoimen järjestämistä. Hyvinvointialueiden ja sisäministeriön välillä käydään vuosittain pelastustoimen järjestämistä koskevat ohjausneuvottelut. Lisäksi sisäministeriön yhteyteen perustettiin pelastustoimen neuvottelukunta, johon osallistuvat hyvinvointialueiden ohjauksesta vastaavat ministeriöt sekä hyvinvointialueet. 

Hyvinvointialueiden ohjaus on vuorovaikutteista ja strategista. Se kohdistuu yksityiskohtaisen palvelutuotannon ohjauksen sijaan hyvinvointialueen järjestämistehtävään.

Aluehallintovirastot valvovat ja arvioivat pelastustoimea ja sen palvelutasoa, jonka tulee vastata kansallisia, alueellisia ja paikallisia tarpeita ja onnettomuusuhkia. 

Pelastustoimen tarkoitus on turvata ihmisten perusoikeuksia koko maassa yhdenmukaisin perustein. Pelastustoimen palvelujen perusoikeusluonne edellyttää muita toimialoja vahvempaa valtion ohjausta.

Pelastustoimi on lähipalvelujen lisäksi myös valtakunnallinen organisaatio, joka voi joutua toimimaan laajemmalla kuin yhden hyvinvointialueen alueella. Tämä edellyttää yhtenäisiä toiminnallisia järjestelyjä sekä valtakunnallista ohjausta ja johtamista. Valtakunnallisesti ohjataan toiminnallisesti vain pelastusviranomaistehtäviin liittyviä asioita, ei hyvinvointialueen hallintoa.

Malli on sama kuin sosiaali- ja terveydenhuollon ohjauksessa, jossa myös valtioneuvostolla ja sosiaali- ja terveysministeriöllä on vahva rooli.