Maahanmuuttajien toiveena asua valtaväestön keskuudessa
Sisäasiainministeriö on tänään 2. lokakuuta 2008 julkistanut selvityksen etnisen yhdenvertaisuuden toteutumisesta asumisessa pääkaupunkiseudulla. Selvityksessä "Toiveena monipuolinen asukasrakenne" tarkastellaan yhdenvertaisuuden toteutumista asunnon saannissa, asunnon hakuprosessissa, asuinalueen valinnassa ja asuinalueiden palveluissa. Selvityksessä haastateltiin kuudella asuinalueella yhteensä 45 maahanmuuttajaa ja 12 romaniväestöön kuuluvaa henkilöä. Lisäksi tehtiin 10 haastattelua asumisasioista vastaaville viranomaisille ja järjestötoimijoille.
Selvityksen mukaan etnisen yhdenvertaisuuden periaate asumisessa ei toteudu maahanmuuttajien ja romanien mahdollisuuksissa valita asuinpaikkansa. Haastatellut olivat myös kohdanneet ongelmia asunnon saamisessa vapailta markkinoilta haluamaltaan alueelta, vaikka heillä olisi siihen taloudelliset edellytykset.
Maahanmuuttajat haluavat asua kantaväestön keskuudessa
Huolimatta viranomaisten halusta maahanmuuttajien hajasijoittamiseen ja asumistoiveiden huomioimiseen, monipuolisen tarjonnan puute kaupunkien vuokra-asunnoista johtaa maahanmuuttajien ja romanien asumisen keskittymiseen tietyille alueille. Keskittymisen ongelmallisuutta lisää se, että kaupungin vuokra-asunnot vapautuvat todennäköisimmin alueilla ja osoitteissa, joista valtaväestöä hakeutuu pois.
Selvityksessä nousee esille myös eriäviä käsityksiä syistä, miksi maahanmuuttajat päätyvät asumaan tietyille alueille ja osoitteisiin. Maahanmuuttajien asumisen keskittyminen tietyille alueille ei näyttäisi olevan tietoisen hakeutumisen seurausta. Jopa 75 prosenttia haastatelluista maahanmuuttajista vastusti ajatusta samaan etniseen ryhmään kuuluvien ihmisten keskittymisestä asumaan samalle alueelle. Aiempien selvitysten mukaan viranomaisilla on kuitenkin se käsitys, että tiettyjen maahanmuuttajaryhmien edustajat haluavat hakeutua toistensa läheisyyteen.
Haastatelluista selkeä enemmistö haluaisi asua alueella, jossa heillä olisi hyvien palvelujen lisäksi mahdollisuus luontevaan kanssakäymiseen valtaväestön kanssa. Haastatellut maahanmuuttajat kokevat, että asuminen valtaväestön keskuudessa antaisi paremmat lähtökohdat esimerkiksi kielen oppimiseen, kulttuuriin tutustumiseen ja kanssakäymiseen kantaväestön kanssa. Haastatteluissa saatujen vastausten perusteella parhaiten toiveet täyttäisi asuinympäristö, jossa olisi eritoten valtaväestöä edustavia lapsiperheitä. Yhtenä asuinpaikan suhteen esitettynä toiveena tosin mainitaan sosiaalinen tukiverkosto tai henkilökontakti asuinalueella.
Maahanmuuttajien pääkaupunkiseudulle hakeutuminen taasen selittyisi sillä, että siellä koetaan olevan paremmat mahdollisuudet opiskeluun ja työntekoon.
Asumisen eriytymisestä jo merkkejä
Selvityksessä esitetään huoli seurauksista, mikäli maahanmuuttajien ja etnisten vähemmistöjen asumisen keskittyminen lisääntyy. Viranomaisten esittämien lukujen valossa pääkaupunkiseudulla asumisessa ei kuitenkaan olisi vielä tapahtunut eriytymistä. Tutkimuksen mukaan käsitys kuitenkin perustuu siihen, että asumisen jakautumista tarkastellaan kaupunginosa tai palvelupiiri -tasolla kun totuudellisempi kuva saataisiin tarkastelemalla tilannetta kortteli- ja talokohtaisesti.
Selvityksen mukaan asuintalo- ja korttelikohtaisesti tarkasteltuna asumisen eriytymistä olisi jo paikoin tapahtunut ja siihen liittyvät ilmiöt ja ongelmat nähtävissä. Joistakin osoitteista valtaväestö on jo lähes kokonaan muuttanut pois. Haastatellut maahanmuuttajat näkivät kehityksen heidän kannaltaan epäsuotuisana ja esittivät huolensa ongelmien kasautumiseen johtavasta kierteestä.
Toiveena monipuolinen asukasrakenne -selvitys (pdf)
----------------------------------------------
Sisäasiainministeriö asetti 27.3.2008 Yhdenvertaisuus asumisessa -hankkeen, joka on osa Suomen kansallista osuutta kansainvälisessä Building Inclusion -projektissa. Projektin tavoitteena on edistää maahanmuuttajien ja etnisten vähemmistöjen yhdenvertaisuutta asumisessa ja palvelujen saatavuudessa.
Projektia koordinoi Espanjan työ- ja sosiaaliministeriön yhteydessä toimiva syrjintävaltuutettu ja sitä rahoitetaan EU:n PROGRESS -ohjelman sosiaalisen suojelun ja osallisuuden osa-alueelta.
Projektin kumppanimaita ovat Espanja, Italia, Portugali, Itävalta, Saksa, Alankomaat ja Suomi.
Lisätiedot: erityisasiantuntija Sinikka Keskinen (09) 160 43419, hallitusneuvos Eero Koskenniemi (09) 160 42 940