Hanke tehostaa voittoa tavoittelemattomien toimijoiden kykyä torjua ja tunnistaa rahanpesun ja terrorismin rahoituksen riskejä
Sisäministeriön käynnistämässä hankkeessa kehitetään rahanpesun ja terrorismin rahoituksen valvontaa, riskien tunnistamista ja ennaltaehkäisyä. Kohderyhmänä ovat voittoa tavoittelemattomat toimijat, kuten yhdistykset, säätiöt ja liitot.
Tavoitteena on lisätä voittoa tavoittelemattomien toimijoiden (non-profit organisations, NPO) tietoisuutta riskeistä, kehittää viranomaisyhteistyötä ja valvontaa sekä selvittää mahdolliset lainsäädännön muutostarpeet.
Rahanpesulla tarkoitetaan rikollista toimintaa, jossa rikoksella hankittu raha pyritään saamaan näyttämään lailliselta. Rahat pyritään kierrättämään laillisen maksujärjestelmän läpi, ja pyrkimyksenä on peittää varojen tosiasiallinen luonne, alkuperä tai omistajat. Terrorismin rahoittamisessa kyse on varojen hankkimisesta tai keräämisestä terroristiseen toimintaan.
- Rahanpesu on usein osa järjestäytynyttä ja kansainvälistä rikollisuutta. On myös useissa lähteissä ja tutkimuksista todettu, että globaalissa mittakaavassa terroristijärjestöt käyttävät joko suoraan tai välillisesti hyväntekeväisyysorganisaatioita varainkeruuseen ja toiminnan rahoittamiseen. Näistä syistä johtuen on tärkeää, että yleishyödyllisellä kentällä toimivat organisaatiot myös Suomessa tunnistavat rahanpesuun ja terrorismin rahoitukseen liittyvät riskit ja osaavat arvioida niiden todennäköisyyttä toiminnassaan, sanoo projektipäällikkö Petri Siitonen sisäministeriön poliisiosastolta.
Selvitys lainmuutostarpeista valvonnan kehittämiseksi
Tavoitteena on kehittää myös viranomaisten kykyä tunnistaa nykyistä tehokkaammin sektoriin liittyviä riskejä ja lisätä tiedonvaihtoa viranomaisten välillä. Väärinkäytösten tunnistamisen tehostamisen kautta myös kiinnijäämisriski kasvaa. Hankkeen aikana laaditaan selvitys mahdollisista lainsäädäntöön liittyvistä muutostarpeista, joilla sektoriin kohdistuvaa valvontaa voisi kehittää.
Voittoa tavoittelemattomien toimijoiden kenttä on Suomessa poikkeuksellisen laaja ja moninainen. Voittoa tavoittelemattomiin organisaatioihin luetaan pääsääntöisesti yhdistykset, säätiöt, järjestöt, liitot ja puolueet. Varoja ja taloudellista tukea käytetään tai välitetään toiminnassa tyypillisesti yleishyödyllisiin tarkoituksiin, esimerkiksi hyväntekeväisyyteen, kannatustoimintaan, uskonnolliseen, aatteelliseen tai vapaa-ajan toimintaan.
- Haasteensa sekä organisaatioille että viranomaisille tuovat esimerkiksi uudet teknologiat ja maksutavat, joilla varat liikkuvat. Erityisesti valtioiden rajat ylittävässä toiminnassa varojen käyttökohteen todentaminen voi olla haastavaa tai ulkomailta tulevien varojen alkuperä olla epäselvä, Siitonen sanoo.
Tavoitteena on lisätä ohjeistusta ja yhteistyötä
OECD:n alainen rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen vastainen toimintaryhmä FATF (Financial Action Task Force on Money Laundering) on aiemmin kiinnittänyt Suomea koskevassa maa-arviossa huomiota sektoria koskeviin riskeihin. Ryhmä kehittää ja antaa toimintasuosituksia jäsenmaille sekä seuraa niiden täytääntöönpanoa määräajoin tehtävillä maa-arvioinneilla.
- Keskeinen havainto on ollut, että Suomen tulee kehittää yhteistyötä voittoa tavoittelemattomista toimijoista koostuvan sektorin kanssa ja ohjeistaa nykyistä enemmän parhaita käytäntöjä välttää riskejä ja haavoittuvuuksia. Viranomaisten yhteistyö, tiedonvaihto ja valvonta on keskeistä rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnassa, Siitonen kertoo.
Sisäministeriö koordinoi kaksivuotista hanketta, joka jatkuu vuoden 2024 loppuun. Hankkeen työryhmässä ovat mukana valtiovarainministeriö, ulkoministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, Verohallinto, Poliisihallitus, Rahanpesun selvittelykeskus, suojelupoliisi, Poliisihallitus ja Patentti- ja rekisterihallitus.
Hanke on osa harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan strategiaa ja toimenpideohjelmaa.
Lisätietoja: