Suomen ja Norjan rajakuntien yhteistyötä tiivistetään
Suomen ja Norjan välistä rajakuntayhteistyötä selvittäneen työryhmän loppuraportti luovutettiin tiistaina 18. toukokuuta pääministeri Matti Vanhaselle ja Norjan pääministeri Kjell Magne Bondevikille heidän tavatessaan Oulussa. Raportin luovuttivat hankkeen vetäjät ylijohtaja Cay Sevón Suomen sisäasiainministeriöstä ja valtiosihteeri Anders Eira Norjan alue- ja kuntaministeriöstä.
Peruspalveluiden turvaaminen päätavoitteena
Suomen ja Norjan rajakuntayhteistyötä selvittäneen yhteistyöhankkeen tavoitteena on ollut tiivistää Pohjois-Suomen ja Pohjois-Norjan kuntien valtakunnanrajat ylittävää yhteistyötä peruspalveluiden, alueen elinvoiman ja saamen kielen tulevaisuuden vahvistamiseksi pohjoisella raja-alueella. Hankkeessa on kartoitettu vallitsevia yhteistyön esteitä sekä etsitty keinoja, joilla maiden kunnat voisivat tulevaisuudessa järjestää ja hyödyntää palvelujaan yhteistyössä. Hanke lähti liikkeelle pääministereiden Lipposen ja Bondevikin syyskuussa 2002 Joensuussa käymistä keskusteluista.
Suomen ja Norjan rajayhteistyöhanketta on johdettu Suomen ja Norjan kunta-asioista vastaavien ministeriöiden toimesta. Keskeisinä toimijoina ovat olleet Suomen kolme pohjoisinta kuntaa sekä yhdeksän Norjan rajakuntaa. Lisäksi työssä on ollut mukana molempien maiden maakunnallinen taso, saamelaiskäräjät sekä muita alueen toimijoita. Yhteisiä tapaamisia on järjestetty osallistuvissa kunnissa kummallakin puolella rajaa. Sen lisäksi ovat kunnat perustaneet yhteisiä teemaryhmiä, joissa kussakin on ollut mukana yksi suomalainen ja usea norjalainen kunta. Hankkeen päätöskokous pidettiin Suomessa Utsjoen Karigasniemellä 12-13.2.2004.
Työn kuluessa on jo tapahtunut lähentymistä kuntien kesken ja löydetty uusia yhteistyön mahdollisuuksia yli maiden rajan.
Kielitaidon kehittäminen keskeinen tehtävä
Yhteistyössä on nostettu esiin ongelmia ja niiden ratkaisumadollisuuksia paikallisista lähtökohdista. Kehittämisehdotukset koskevat laajasti julkisia palveluita, sekä opetustoimea, sosiaali- ja terveystoimea, teknisen sektorin yhteistyötä sekä palo- ja pelastustoimea. Lisäksi raportti sisältää toimenpidesuosituksia elinkeinopolitiikan sekä infrastruktuurin rakentamisen aloilla. Osa ehdotuksista on mahdollista toteuttaa kuntien, maakuntien ja muiden alueen toimijoiden kuten poronomistajajärjestöjen päätöksin. Osa ehdotuksista vaatii valtioiden yhteistyötä ja mahdollisesti alueella toteutettavaa kokeilulainsäädäntöä.
Raportissa kielitaidon merkitys nostetaan keskeiseen asemaan yhteistyön kehittämisessä. Alueella puhutaan suomea, norjaa ja kolmea saamen kieltä. Sekä norjalaiset että suomalaiset osapuolet korostavat, että jatkossa tulisi erityisesti edistää mahdollisuuksia kielitaidon ja tulkkausmahdollisuuksien parantamiseen kummallakin puolella rajaa. Norjassa tulisi lisätä suomen osaamista ja Pohjois-Suomessa tulisi edistää norjan osaamista. Monet kielitaidon kohottamiseen liittyvät esitykset voidaan toteuttaa paikallisin päätöksin. Jo nyt voi Inarin ja Utsjoen kouluissa lukea norjaa ja vastaavasti Norjan puolella Tanassa, Kautokeinossa ja Karasjoella suomea. Aikuisopiskelumahdollisuuksia tulisi kehittää, mm. etäopiskeluna studiotyöskentelyä hyväksikäyttäen.
Saamenkielinen palvelutarjonta
Raportissa on runsaasti ehdotuksia, joilla pyritään vahvistamaan saamen kielen asemaa opetuskielenä ja palvelujen tarjonnassa. Sosiaali- ja terveydenhuollon osalta on selvitetty mm. saamenkielisten palvelujen saattavuutta lastenneuvoloissa, perusterveydenhoidossa, lääkäripäivystyksessä, erikoissairaanhoidon eri aloilla, mukaan lukien psykiatriassa, sekä lasten päivähoidossa.
Selvitys mahdollisuuksista siirtää Utsjoen saamelaislukio valtion kouluksi
Utsjoella toimivan Suomen ainoan saamelaislukion toiminnan turvaamiseksi ja saatettavaksi taloudellisesti vakaamalle pohjalle suositellaan käynnistettäväksi selvitys sen siirtämistä hallinnollisesti valtion omistaman Saamelaisalueen koulutuskeskuksen yhteyteen. Ehdotetaan, että selvitys käynnistetään opetusministeriön, opetushallituksen ja sisäasiainministeriön toimesta. Tavoitteena saamelaislukion uudelleenorganisoinnissa on, että itse lukiotoiminta voidaan säilyttää Utsjoella.
Koordinaattorit edistämään palveluiden yhteiskäyttöä yli rajan
Opetustoimessa sekä sosiaali- ja terveystoimessa keskeisimpinä kehittämiskohteina pidetään henkilöstön pätevyysvaatimusten yhtenäistäminen mm. saamenkielisten palveluiden turvaamiseksi, opetussuunnitelmien yhdenmukaistaminen sekä opettaja- ja oppilasvaihdon lisääminen. Raportissa ehdotetaan, että kunnat käynnistävät erityisen peruspalvelujen rajayhteistyökoordinaattori-hankkeen, jonka puitteissa voitaisiin lisätä asiantuntemusta ja tietoa jo olemassa olevista yhteistyömahdollisuuksista palveluiden järjestämisessä. Niiden kysymysten osalta, joissa Suomen ja Norjan palveluita koskevat lainsäädännöt eroavat toisistaan, ehdotetaan kummassakin maassa tarpeellisilta osiltaan harkittavaksi alueellisesti ja ajallisesti rajattua kokeilulakia, jolla raja-alueen kuntien alueellamahdollistettaisiin yleisestä sääntelystä poikkeavia yhteistyömuotoja.
Hätänumeroiden yhtenäistäminen
Teknisellä sektorilla sekä palo- ja pelastustoimen alueella pidetään tärkeänä hätäkeskusviranomaisten toiminnan koordinointi sekä alueen tietoliikenneyhteyksien kehittäminen. Maiden keskushallinnoille ehdotetaan käynnistettäväksi selvitys mahdollisuuksista yhdenmukaistaa Norjan ja Suomen hätänumerot. Paikallistasolla ehdotetaan mm. käynnistettäväksi toimet maiden opastekäytäntöjen yhdenmukaistamiseksi sairaaloiden ja lääkäripäivystyspaikkojen osalta. Tietoliikenneyhteyksien osalta hankkeessa on erityisesti noussut laajakaistayhteyksien kehittäminen yli rajan alueen erityistarpeiden turvaamiseksi.
Poronomistajien yhteiskokous
Elinkeinotoiminnan osalta on käsitelty mm. tullikysymyksiin, yritysten rajat ylittävän yhteistyön haasteisiin sekä porotalousyhteistyöhön liittyviä kysymyksiä. Matkailuyritysten välistä yhteistyötä kannustetaan edelleen ja ehdotetaan selvitettäväksi mahdollisuudet yhteisiin tuotepaketteihin, yhteiseen markkinointiin ja palvelukäytäntöjen ja hintojen yhdenmukaistamiseen. Porotalousyhteistyön lisäämiseksi ehdotetaan Suomen, Ruotsin ja Norjan poronomistaja- ja tuottajajärjestöille järjestettäväksi yhteiskokous, jossa voitaisiin keskustella yhteisistä jatkotoimenpiteistä poronlihan tuotantoon ja markkinointiin liittyvissä kysymyksissä.
Lisätietoja: ylijohtaja Cay Sevón (09) 160 42831 ja ylitarkastaja Mika Riipi (09) 160 44507
Työryhmäraportti Suomen ja Norjan välisestä yhteistyöstä pohjoisessa suomeksi, ruotsiksi ja saameksi (pdf 400-496 kt):