Työryhmä ei esitä järjestyslakiin muutoksia katukerjäämisen vuoksi
Kerjäläisiin liittyviä viranomaistoimia ja niiden yhdenmukaistamista selvittänyt työryhmä luovutti tänään raporttinsa maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thorsille. Työryhmän mukaan valtakunnallinen yhdenmukainen ohjeistus on tarpeen, erityisesti sosiaali- ja terveysviranomaisten, poliisin ja maahanmuuttoviranomaisten osalta. Työryhmä korostaa, että viranomaisten on toimittava hyvässä yhteistyössä ja puututtava tehokkaasti kerjäämiseen silloin, kun se lain mukaan on tehtävä, esimerkiksi lasten tai huonokuntoisten vanhusten kerjätessä.
Työryhmän mukaan poliisi voi nykyisen järjestyslain perusteella puuttua aggressiiviseen ja häiritsevään kerjäämiseen. Työryhmän mielestä kerjäämisen kriminalisointi ei toisi toivottua tulosta, sillä se ei estäisi köyhien EU-kansalaisten tuloa Suomeen. Rangaistavuus voisi ohjata kerjäläiset hankkimaan elantonsa rikollisin keinoin.
EU-kansalaisten tulee rekisteröidä oleskeluoikeutensa, jos he oleskelevat maassa yli kolme kuukautta. Työryhmä ehdottaa, että sisäasiainministeriö valmistelee asiasta esitteen, jota viranomaiset ja järjestöt voivat käyttää tiedottaessaan asiasta.
Lastensuojelusta vastaa oleskelukunta
Kerjäläisten mukana on ollut myös alaikäisiä lapsia. Työryhmän mukaan lastensuojelu koskee kaikkia maassa oleskelevia lapsia. Ulkomaalaisten lasten suojelusta vastaa oleskelukunta ja esimerkiksi lapsen tilapäisestä majoittamisesta aiheutuvat kulut jäävät oleskelukunnan vastattavaksi. Sosiaaliviranomaisten toimivaltuudet rajoittuvat kuitenkin vain välittömän avun tarjoamiseen. Mikäli suojeluntarve on jatkuvaa, tulee kuntien viranomaisten kääntyä asiakkaan kotimaan edustuston puoleen.
Viranomaisilla on erilaisia näkemyksiä tietojen vaihtoon liittyvän lainsäädännön soveltamisesta. Työryhmän mukaan lainsäädäntö antaa mahdollisuuden tietojenvaihtoon ja kyse on lähinnä lain tulkinnan eroavaisuuksista. Työryhmä esittää kuitenkin, että poliisin ja sosiaali- ja terveysviranomaisten tulisi työryhmätyöllä valmistella yleiset tietojen luovuttamista ja niiden saamisoikeutta koskevat toimintaohjeet.
Ei merkkejä ihmiskaupasta
Työryhmän selvityksen mukaan poliisi ei ole havainnut merkkejä siitä, että kerjäläiset olisivat ihmiskaupan, järjestäytyneen rikollisuuden tai pakottamisen uhreja. Työryhmä korostaa raportissaan, että jos merkkejä ihmiskaupasta havaitaan, tulee noudattaa kansallisen ihmiskaupan vastaisen toimenpideohjelman suosituksia uhrin auttamiseksi.
Suomeen tulleet kerjäläiset ovat pääosin olleet Romanian romaneja. Työryhmän mukaan on selvää, että romanien asema lähtömaassaan on heikko. Suomen tulisikin jatkaa vuoropuhelua Romanian kanssa sekä EU-tasolla vaikuttaa romanien aseman parantamiseen.
Suhtautuminen kerjäläisiin vaihtelevaa EU-maissa
Ruotsissa kerjääminen ei ole rikos ja siihen puututaan vain, jos kerjääminen on häiritsevää. Norjassa tilanne on samanlainen, mutta siellä on havaittu kerjäämisen olevan organisoitua ja lieveilmiönä on ollut rikollisuuden kasvu. Tanskassa kerjääminen on kriminalisoitua ja rangaistuksena on kirjallisen huomautuksen jälkeen sakkorangaistus. Ranska on käynnistänyt elokuussa 2007 erillisen ohjelman Romaniasta Ranskaan saapuneiden romanien palauttamiseksi kotiseuduilleen. Ranskaan saapuneiden ulkomaalaisten tulee 90 päivän oleskelun jälkeen osoittaa, että ansaitsevat rehellisesti varat asumiseen. Palautetut ovat pääosin olleet kerjäläisiä. Itävalta on kieltänyt hiljattain alaikäisten kerjäämisen.
Kerjäläisiin liittyviä viranomaistoimia ja niiden yhdenmukaistamista selvittäneen työryhmän asettivat huhtikuussa sisäasiainministeri Anne Holmlund ja maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors. Työryhmäraportti on saatavissa verkkosivulta: www.intermin.fi/julkaisu/212008
Lisätietoja: maahanmuuttojohtaja Sirkku Päivärinne, (09) 160 43416.