PEPP Positiv särbehandling i återvändandeprocessen

Mål och resultat

Hankkeen tavoitteena on suunnitella, testata ja levittää kokonaisvaltaista pakolaisten ja turvapaikkahakijoiden vapaaehtoista paluumuuttomallia ja erityisesti siihen liittyviä positiivisen erityiskohtelun muotoja.

Hanke luo ja vakiinnuttaa toimintamalleja vapaaehtoisen paluun, paluumuuton hallin-noinnin ja toimeenpanon kehittämiseksi. Hanketta toteutetaan useiden toimijoiden (viranomaisten, pakolais- ja muiden järjestöjen, vastaanottokeskusten ja neuvottelukuntien) yhteistyönä. Kohderyhmää edustavat tahot osallistuvat hankkeen yksityiskohtaiseen suunnitteluun, toimeenpanoon ja arviointiin.

Hanke kohdentuu haavoittuvassa asemassa oleviin paluumuuttajiin kartoittamalla aiempien kokemusten perusteella ja yhteistyössä Suomessa toimivien pakolaisjärjestöjen kanssa tarpeet positiivisen erityiskohtelun suuntaamiseksi heille paluumuuttoprosessin eri vaiheissa: a) paluuta edeltävä tiedotus ja neuvonta, b) paluusuunnitelmien laatiminen mukaan lukien tarvittavat avustukset ja muut tukitoimet, c) paluun toteuttaminen, d) uudelleenintegraation tukitoimet ja e) paluun onnistumisen seuranta.

Utgångspunkter

Sisäasiainministeriön oikeusyksikkö koordinoi Positiivinen erityiskohtelu paluumuuttopro-sessissa -hanketta, jota rahoittavat EU:n paluumuuttorahasto (RF) ja kansalliset hanke-kumppanit.

Pakolaisten vapaaehtoinen paluu on ollut Suomesta pienimuotoista johtuen useimmiten lähtömaan tilanteessa tapahtuvan muutoksen hitaudesta. Suurimmat palaajamäärät ovat kohdentuneet Chileen ja Bosnia-Hertsegovinaan, joista jälkimmäiseen on palannut erityis-hankkeiden kautta myös vanhusväestöä. Kielteisen päätöksen turvapaikkahakemukseensa saaneiden osalta on toteutettu paluuhankkeita erityisrahoituksen avulla lähinnä IOM:n hal-linnoimana. Suurin tähänastinen paluumuutto on kohdentunut Kosovosta evakuoitujen tila-päistä suojelua saaneiden joukkoon; yli tuhannesta evakuoidusta palasi takaisin noin 600 henkilöä. Paluuta tuettiin komission suoraan työministeriölle myöntämällä ERF -rahoituksella ja ylimääräisellä paluumuuttoavustuksella. Hanke oli ensimmäinen kokonais-valtaisesti tuettu paluumuuttoprosessi Suomesta ja sisälsi mm. vastaanottokeskuksissa to-teutettuja koulutushankkeita, tiedottamista, palanneiden elinolojen selvitystä ja paikallisia tukimuotoja toteutettuna IOM:n kanssa yhteistyössä.

Erillisiä selvityksiä haavoittuvassa asemassa olevien paluumuuttajien tarvitsemista tukitoi-mista ei ole lukuun ottamatta bosnialaisvanhusten yhteispohjoismaisen hankkeen seurantaa. Haavoittuviin ryhmiin kuuluvat yksinäiset naiset ja yksinhuoltajat, vammaiset, sairaat ja seksuaali- sekä sukupuolivähemmistöihin kuuluvat henkilöt, vanhukset, lapset, kidutuksen ja ihmiskaupan uhrit, kansalliset vähemmistöt jne. Positiivisen erityiskohtelun muodot voi-vat sisältyä mihin tahansa paluumuuttoprosessin vaiheeseen tai niihin kaikkiin: tiedottami-seen Suomessa ja paluumuuttoneuvontaan, taloudelliseen tukeen ja paluusuunnitelmien laatimiseen, paluumatkalla avustamiseen ja uudelleenintegraation tukemiseen esimerkiksi asumisen, terveydenhuollon ja apuvälineiden suhteen sekä turvallisten elinolosuhteiden ja vertaistuen saamiseen. Positiivinen erityiskohtelu rakennetaan paluumuuton perusmallin "päälle".

Positiivisen erityiskohtelun avulla eri ryhmät riippumatta etnisestä alkuperästä, uskonnosta tai vakaumuksesta, terveydentilasta, vammaisuudesta, iästä, seksuaalisesta suuntautumises-ta ja sukupuolen ilmaisusta, sukupuolesta, perhetilanteesta tai muusta henkilökohtaisesta ominaisuudesta saavat yhdenvertaiset mahdollisuudet palata ja uudelleen integroitua läh-tömaahansa/kotimaahansa. Hankkeen avulla toimeenpannaan kansainvälisiä ihmisoikeus-sopimuksia, joihin Suomi on sitoutunut. Hanke vastaa ajankohtaiseen tilanteeseen sekä kohdemaiden että erityisryhmien, kuten ilman huoltajaa tulleiden alaikäisten, osalta.