Poliisin tulosohjauksen ja voimavarojen kohdentamisen kehittämishanke

Mål och resultat

Hankkeen tavoitteena on pääministeri Kataisen hallitusohjelman mukaisesti tehdä esitys poliisin tulosohjauksen ja voimavarojen kohdentamisen linjauksista sekä poliisin pidemmän aikavälin resursseista. Hallitusohjelman mukaan poliisipalvelut turvataan koko maassa.

Hankkeen tavoitteena on osana poliisin tulosohjauksen kehittämistä arvioida poliisitoimen resursseihin, painopisteisiin ja resurssien jakoon ml. poliisin palveluverkkorakenne liittyvät kehittämistarpeet ja tehdä asiaa koskevat tarpeelliset linjausesitykset.

Poliisin tulosohjausprosessiin liittyvät kehittämistarpeet arvioidaan osana koko sisäasiainministeriön hallinnonalan tulosohjauksen kehittämistä, eikä sitä tarkastella tämän työryhmän toimesta.

Utgångspunkter

Pääministeri Kataisen hallitusohjelman mukaisesti hallitus hyväksyy poliisin resursseista pidemmän aikavälin kokonaissuunnitelman. Edelleen hallitusohjelman mukaisesti poliisipalvelut turvataan koko maassa. Tavoitteena on vakiinnuttaa poliisien määrä vähintään nykyiselle tasolle koko vaalikaudeksi. Poliisin tulosohjausta ja voimavarojen kohdennusta linjataan ministeriön johdolla.

Poliisihallitus ja sisäasiainministeriön uudenmuotoinen poliisiosasto aloittivat toimintansa 1.1.2010. Poliisin hallinnosta annetun lain (14.2.1992/110) 1 §:n mukaisesti sisäasiainministeriö vastaa poliisin toimialan ohjauksesta ja valvonnasta sekä erikseen ministeriölle säädettävistä poliisin toimialan tehtävistä. Lain 4 §:n mukaan Poliisihallituksen tehtävänä on sisäasiainministeriön ohjauksen mukaisesti muun muassa suunnitella, kehittää, johtaa ja valvoa poliisitoimintaa ja sen tukitoimintoja; vastata poliisin tehtäviin liittyvien kansalaisten palvelujen tasapuolisesta saatavuudesta ja laadusta maan eri osissa sekä vastata poliisiyksiköiden tulosohjauksesta ja voimavarojen suuntaamisesta niille.

OECD:n maa-arviossa (2010) Suomen valtionhallinnon tulosohjausjärjestelmän katsottiin osittain epäonnistuneen toiminnallisten tavoitteiden ja laajempien yhteiskunnallisten vaikutusten yhdistämisessä. Tulostavoitteiden asettamisen ja budjetin toteuttamisen välinen yhteys todettiin heikoksi. OECD:n mukaan tulosohjaus, strateginen suunnittelu ja kehysvalmistelu tulisi kytkeä nykyistä paremmin yhteen.

Sisäasiainministeriön tilinpäätöskannanotossa vuodelta 2010 todetaan seuraavaa: ”Poliisin tulosohjausjärjestelmän kehittämistä jatketaan edelleen poliisin hallintorakenneuudistuksen tavoitteiden mukaisesti lähtien siitä, että poliisitoimen strateginen ohjaus ja linjanvedot kuuluvat ministeriölle ja operatiivisen toiminnan johtaminen Poliisihallitukselle.”

Valtionhallinnossa on käynnissä useita tulosohjaukseen ja tulosohjauksen kehittämiseen liittyviä kehittämishankkeita. Valtiovarainministeriö on käynnistänyt 22.2.2011 hankkeen (VM/010:00/2011) valtiokonsernitason tulosohjauksen edelleen kehittämiseksi. Hankkeen tavoitteena on nykyistä kevyempi tulosohjausjärjestelmä, joka tukee tavoitteiden tiiviimpää suhdetta valtioneuvostotason ja koko hallinnon tavoitteisiin. Myös valtioneuvoston kanslia on kehittänyt tulevaa vaalikautta varten valtion konsernitason poliittista ohjausta (ns. KOKKA -hanke). Lisäksi sisäasiainministeriö on asettamassa hanketta koko sisäasiainministeriön hallinnonalan tulosohjauksen kehittämiseksi. Hankkeen tavoitteena on tehdä esitys uusimuotoisesta sisäasiainhallinnon tulosohjausjärjestelmäkokonaisuudesta. Uudistuksen myötä sisäasiainhallinnon tulosohjausjärjestelmä vahvistuu mm. toimintojen yhtenäistymisen ja selkeytymisen myötä.

Eduskunnalle annettavassa talousarvioesityksessä vuodelle 2012 poliisin toimintamenomomentille esitetään 699 965 M€ määrärahoja. Alustavat määrärahakehykset vuosille 2013-2015 ovat seuraavat: S 2013: 693 697 M€, S 2014: 680 109 M€, S 2015: 675 109 M€. Määrärahojen supistuminen johtuu erityisesti hallituksen sopimista toimintamenosäästöistä: esimerkiksi poliisitoimelle hallitusohjelmassa kohdennettu 10 M€ säästö vuoteen 2015 mennessä. Poliisin määrärahatilanteen haasteellisuutta lisää poliisin toimintamenoissa oleva merkittävä nousupaine erityisesti toimitilakuluissa ja palvelujen ostoissa.

Poliisihallitus on vahvistanut paikallispoliisin resurssimallin 23.6.2010 (POHADno 2010/2137) ja valtakunnallisten yksiköiden resurssimallin 29.6.2011 (POHADno 2010/2011/2102).

Poliisi 2020 - Poliisin pitkän aikavälin henkilöstötarpeiden suunnitelmaa pohtinut työryhmä teki vuonna 2009 esityksen poliisin henkilöresurssitarpeesta vuoteen 2020 mennessä (Poliisi 2020 - Poliisin pitkän aikavälin henkilöstötarpeiden suunnitelma, sisäasiainministeriön julkaisuja 5/2009). Suunnitelman seuranta ja päivitys valmistui maaliskuussa 2010 (Poliisi 2020 - Poliisin pitkän aikavälin henkilöstötarpeiden suunnitelman seuranta ja päivitys, Sisäasiainministeriön julkaisut 16/2011).

Poliisilaitosten ja niiden palvelutoimistojen sijaintipaikoista päätetään sisäasiainministeriön päätöksellä. Voimassaoleva päätös sijaintipaikoista on annettu 16.11.2007 (1038/2007). Sisäasiainministeriö tekee päätöksen myös muiden poliisin palvelupisteiden sijaintipaikoista. Keskusrikospoliisin, Suojelupoliisin ja Liikkuvan poliisin toimipaikoista päätöksen tekee Poliisin hallinnosta annetun asetuksen (15.3.1996/158) 7-9 §:n nojalla Poliisihallitus. Poliisin toimitilamenoissa on merkittävää nousupainetta. Kun toimitilamenojen määrän on arvioitu olevan noin 68 M€ vuonna 2011, on arvio vuoden 2015 osalta jo 85 M€.