EU:n sisäministerit keskustelevat Ukrainan sodan vaikutuksista unionin sisäiseen turvallisuuteen

EU:n sisäministerit kokoontuvat epäviralliseen oikeus- ja sisäministerien kokoukseen 11.7. Prahaan. Kokous on ensimmäinen Tšekin EU-puheenjohtajakaudella. Kokouksessa sisäministerit keskustelevat mm. Ukrainan sodan vaikutuksista EU:n sisäiseen turvallisuuteen, lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan torjunnasta ja oikeus- ja sisäasioiden alan tietojärjestelmien yhteentoimivuudesta.

Heti Venäjän hyökättyä Ukrainaan EU:ssa tunnistettiin ihmiskaupan kasvanut riski, etenkin kun suuri osa sotaa pakenevia ukrainalaisia on naisia ja lapsia.

– EU:ssa ja jäsenvaltioissa on tehty paljon ennalta estäviä toimia ihmiskaupan torjumiseksi, ja nyt näyttää siltä, että toimet ovat myös tuottaneet tulosta. Esimerkiksi tilapäisen suojelun direktiivin nopea toimeenpano on yksi keino, joka on osaltaan auttanut torjumaan ihmiskauppaa. Ilmiötä ja sen kehittymistä on silti seurattava tarkasti myös jatkossa, sillä ihmiskaupparikollisuus ei ole kadonnut minnekään, sisäministeri Krista Mikkonen toteaa.

Toinen Ukrainan sotaan liittyvä kysymys on aseiden mahdollinen leviäminen EU:n alueelle Ukrainan konfliktin seurauksena. Sisäministerit keskustelevat muun muassa siitä, kuinka EU voisi tukea Ukrainaa ja sen naapuria Moldovaa aseiden salakuljetuksen estämisessä. Osana tätä sisäministerit käyvät keskustelua siitä, kuinka maiden viranomaisia tulisi tukea kansallisten aserekisterien ylläpidossa, jotta viranomaisilla olisi tarkempi kuva alueella liikkuvista aseista.

Sisäministereiden agendalla myös lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan torjunta

Epävirallisessa sisäministerikokouksessa keskustellaan myös komission uudesta asetusehdotuksesta, jonka tavoitteena on tehostaa lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan torjuntaa. 

Asetus toisi internetin palveluntarjoajille uusia velvollisuuksia: palveluntarjoajien olisi jatkossa arvioitava kuinka suuri riski on olemassa sille, että heidän alustoillaan jaetaan lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa sisältävää materiaalia tai että alustoja hyödynnetään ns. grooming-ilmiön välineenä. Groomingilla tarkoitetaan internetissä alkavaa lapsen tai nuorenhoukuttelua seksuaalisin tarkoituksiin. 

Kohdennettuja riskinarviointi- ja riskinhallintavelvoitteita täydennettäisiin tarvittaessa määräyksillä seksuaaliväkivaltaisen sisällön havaitsemisesta, ilmoittamisesta ja poistamisesta. Velvoitteiden soveltamisala rajoittuu ehdotuksessa siihen, mikä on ehdottoman välttämätöntä lasten suojelemiseksi seksuaaliväkivallalta. 

Palveluntarjoajille säädettävien velvoitteiden lisäksi tavoitteeseen pyritään ehdottamalla perustettavaksi uusi EU-keskus torjumaan lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa. Itsenäisen keskuksen tarkoituksena olisi paitsi puuttua ilmiöön myös tukea uhreja.

Tietojärjestelmien yhteentoimivuus vahvistaa EU:n turvallisuutta

Sisäministerien asialistalla on myös EU:n oikeus- ja sisäasioiden alan tietojärjestelmien yhteentoimivuuden täytäntöönpano.  Ministereitä pyydetään vahvistamaan poliittinen sitoutuminen järjestelmien käyttöönottoa koskevaan päivitettyyn aikatauluun.

EU-tasolla on käytössä ja kehitteillä useita tietojärjestelmiä, joiden avulla rajavartijat sekä maahanmuutto- ja lainvalvontaviranomaiset rekisteröivät ja saavat käyttöönsä henkilöitä koskevia tietoja. Keskenään yhteentoimivilla tietojärjestelmillä voidaan vahvistaa EU:n rajavalvontaa ja sisäistä turvallisuutta.

Lisätietoja
ylijohtaja Laura Yli-Vakkuri, p. 0295 488 250, etunimi.sukunimi@govsec.fi 
poliisijohtaja Hannele Taavila, p. 0295 488 568, etunimi.sukunimi@govsec.fi
erityisavustaja Tiina Kivinen, p. 050 566 19 22, etunimi.sukunimi@gov.fi (ministeri Mikkosen haastattelupyynnöt)