Kyllä. Sekä työryhmässä, sihteeristössä, verkostoissa että asiantuntijakuulemisissa. Koulutusuudistusta valmistelevan työryhmän kokoonpano löytyy Hankeikkunasta.

Kyllä. STM on työryhmässä vahvasti edustettuna ja mukana valmistelemassa koulutusuudistusta ensihoidon näkökulmasta. 

Tähän ei ole vielä vastausta. Vuoden 2021 aikana tehdään urapolkumallinnusta ja selvitetään alan osaamistarpeet. Lisäksi työssä hyödynnetään mm. suorituskykyhankkeen sekä vuonna 2018 valmistuneen Pelastusalan koulutuksen kehittämishankkeen selvityksen tietoja. Vuoden 2021 aikana kerättyjen tietojen pohjalta aloitetaan valtakunnallisen koulutusjärjestelmän suunnittelu vuonna 2022.

Kaikki vaihtoehdot ovat auki ja niitä valmistellaan yhdessä. Koulutusuudistusta valmistelee iso porukka ja hankkeesta viestitään avoimesti sitä mukaa, kun työ etenee. 

Asia ei ole koulutusuudistushankkeen tarkastelussa. Akuutit asiat valmistellaan sisäministeriössä pelastusylijohtajan johdolla.

Koulutusuudistuksessa on kyse laajasta kokonaisuudesta. Työryhmän esityksistä saattaa poikia jotain, millä on vaikutuksia pääsykokeisiin. Lopputulosta ei kuitenkaan vielä tiedetä eikä päätöksiä ole tehty.

Työ lähtee liikkeelle nykytilanteen kartoittamisella sekä erilaisten esteiden hahmottamisella, jotta ratkaisuja voidaan pohtia koulutusjärjestelmän osalta. Kyse on myös alan vetovoimaisuudesta, eli kuinka alalle saataisiin lisää tulijoita, myös alan ulkopuolelta. 

Kaksikielisen koulutuksen tarpeita tarkastellaan osana hanketta. Tilanteeseen pyritään löytämään kestävä ratkaisu. 

Kyllä. Uudistuksessa tarkastellaan, miten houkuttelisimme yhä useampaa naista ja vähemmistön edustajaa hakeutumaan alalle. 

Kyllä. Kansainvälisyys on oma kokonaisuutensa, jota tarkastellaan koulutusuudistuksessa.

Käytännön taidot ja osaaminen ovat tulevaisuudessakin tärkeitä riippumatta siitä, millainen tutkintojärjestelmä tai koulutustaso pelastustoimella ja hätäkeskustoiminnalla tulevaisuudessa on. Ammatillinen osaaminen on mahdollista varmistaa monin eri keinoin. Oleellista on tehdä kiinteää yhteistyötä hankkeen ajan niin oppilaitoksen kuin työelämän edustajien kanssa.

Hankkeessa ei olla valmiiksi määritelty sitä, missä muodossa koulutusta tulevaisuudessa järjestetään. Vaihtoehtoja tarkastellaan avoimesti ja keskustelevasti eri osapuolten kanssa. 

Hankkeessa lähdetään liikkeelle tulevaisuuden osaamistarpeista, urapoluista, suorituskykyhankkeen tuloksista ja toimintaympäristön muutoksista. Näiden selvittämisen jälkeen tarkastellaan tarkemmin nykyisiä koulutusasteita ja erilaisia vaihtoehtoja niille. Lopputulosta ei ole määritetty. 

Kansainvälisyys ja integrointi muuhun koulutusjärjestelmään on yksi pohdittava osa-alue valmistelussa.

Koulutusuudistuksen jälkeen asetetaan erillinen lainsäädäntöhanke, jossa esitetyn koulutusjärjestelmän mukaisia lakimuutoksia valmistellaan.