Hankkeen vaiheet

Hankkeen perustiedot Päättynyt

Hankenumero SM013:00/2016

Asianumerot SMDno-2016-472, RVLDno-2016/774

Asettaja sisäministeriö

Toimikausi/aikataulu 28.4.2016 – 11.1.2019

Asettamispäivä 28.4.2016

Lainvalmistelu

Hallituksen esitys HE 210/2017 Käsittelytiedot eduskunnassa

Eduskunnan vastaus EV 148/2018

Hyväksytty säädös 9/2019
Hyväksytty säädös 10/2019
Hyväksytty säädös 11/2019
Hyväksytty säädös 12/2019
Hyväksytty säädös 13/2019

Yhteyshenkilö
Anne Ihanus, lainsäädäntöneuvos
puh. 0295 421608
anne.ihanus@raja.fi

Yhteyshenkilö
Ari-Pekka Koivisto, hallitusneuvos
puh. 0295 421601
ari-pekka.koivisto@raja.fi

Hankkeen vaiheet

Lähtökohdat

Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut nopeasti lähialueiden kriisien, terrorismin ja laajan laittoman maahantulon takia. Hybridiuhat ja hybridivaikuttamisen keinot ovat lisääntyneet ja nousseet osaksi turvallisuuspoliittista keskustelua. Hybridiuhan käsite ei ole vielä vakiintunut, mutta yleisesti hybridiuhilla tarkoitetaan tarkoituksellisia tapoja aiheuttaa kohdemaassa tai kansainvälisessä toimijassa painetta, vahinkoa, epävarmuutta ja epävakautta. Keinovalikoima voi olla laaja ja haasteellisesti tunnistettava. Se voi sisältää esimerkiksi informaatiovaikuttamista, erilaista painostusta, manipulointia, verkkoon kohdistuvia operaatioita, terroristista ja rikollista toimintaa, elintärkeisiin infrastruktuureihin kohdistuvia tuhotöitä sekä sotilaallisia toimia. Vaikutukset voivat näkyä tai jäädä piiloon. Hybridiuhkien taustalla voivat olla valtiolliset toimijat taikka ulkomailla tai Suomessa toimivat ryhmät. Hybridiuhilla pyritään vaikuttamaan valtion johtamis-, päätöksenteko- ja tilanteenseurantajärjestelmien toimivuuteen.

Hybridiuhat ovat käytännön toiminnaksi konkretisoituessaan sellaisia sisäisen tai ulkoisen turvallisuuden häiriötilanteita, joiden torjunta edellyttää usean viranomaisen yhteistyötä. Turvallisuusviranomaisilla tulee olla sekä kyky havaita uhat että riittävät voimavarat pitkäkestoisenkin tilanteen hallitsemiseksi. Hybridiuhkiin tulee pystyä vastaamaan pääsääntöisesti viranomaisten normaaliolojen toimivaltuuksilla.

Rajavartiolaitos on keskeinen toimija Suomen sisäisen turvallisuuden ylläpitämisessä. Rajavartiolaitoksella on aluevalvonta- ja sotilaallisen maanpuolustuksen tehtäviensä vuoksi osaaminen ja toimivalta vastata myös ulkoisen turvallisuuden uhkiin. Valtakunnan rajalla toimivana turvallisuusviranomaisena Rajavartiolaitos varautuu toimimaan sekä normaaliolojen häiriötilanteissa että poikkeusoloissa, sotilaallinen maanpuolustustilanne mukaan lukien. Rajavartiolaitos varautuu hybridiuhkiin osana rajaturvallisuus-, aluevalvonta- ja meripelastustehtäviään, muuta varautumista sekä henkilökunnan ja asevelvollisten koulutusta. Toimintaympäristön muutoksen myötä vaatimukset myös muiden viranomaisten tukemiseksi ovat lisääntyneet. Hybridiuhkatilanteita varten olisi varmistettava virka-apusäännösten lisäksi myös tarkoituksenmukaiset viranomaisten päällekkäiset toimivaltuudet, jotta uhkaan voidaan vastata nopeasti ja tehokkaasti myös tilanteissa, joissa viranomaisia kuormitetaan useilla samanaikaisilla tehtävillä. Päällekkäisten toimivaltuuksien tarkoituksena ei ole muuttaa tehtävän ensisijaista johtovastuuta, vaan varmistaa tilanteen nopea haltuunotto.

Lisätietoja