Poliisi puuttuu aiempaa herkemmin ylinopeuksiin

- Nykykäytännössä nopeusvalvonnan sakotuskynnys on vaihdellut eri puolilla maata olosuhteiden mukaan. Kansalaisten yhdenvertaisuuden kannalta on tärkeää, että tietyn suuruiseen nopeudenylitykseen puututaan samalla tavalla, poliisiylijohtaja Mikko Paatero toteaa.

- Tarkoituksenamme ei ole laskea sakotuskynnystä, vaan huomautusten kautta informoida kuljettajia nopeusrajoitusten noudattamisen tärkeydestä. Tutkimusten mukaan jo pienetkin ylinopeudet lisäävät onnettomuusriskiä.

Tutkimusten mukaan ylinopeuksien tiukemmalla valvonnalla ja siihen liittyvällä tiedottamisella voidaan vähentää liikenteessä menehtyneiden määrää todennäköisesti kymmenillä ja loukkaantuneiden määrää sadoilla ihmisillä.

Tehostuneen liikennevalvonnan myötä saadaan ilmi myös muita liikennerikoksia, kuten rattijuopumuksia, ajo-oikeudetta ajoja sekä katsastamattomien ja epäkuntoisten ajoneuvojen käyttämisiä.

Huomautus jo kuuden kilometrin ylinopeudesta

Poliisin nopeusvalvontaa koskevan ohjeen mukaan liikennevalvonnassa huomautuksen ja rikesakon välisenä rajana pidetään kaikilla nopeusrajoitusalueilla nopeusvalvontalaitteilla mitattua 11 kilometrin ylitystä, josta vähennetään tekninen varmuusvähennys, kolme kilometriä tunnissa.

Jos esimerkiksi 60 km/t nopeusrajoitusalueella valvontalaite näyttää ajoneuvon nopeudeksi 71 km/t, vähennetään tästä lukemasta kolme kilometriä tunnissa ja rikesakko annetaan 68 km/t ylinopeudesta.

Huomautusmenettelyä käytetään, mikäli valvontalaitteen näyttämä nopeuden ylitys on 6-10 km/t. Pieniin ylinopeuksiin puututaan ensisijaisesti kirjallisella huomautuksella. Kuitenkin esimerkiksi nopeusvalvonnan pysäytyspaikan ruuhkautuessa voidaan huomautus antaa myös suullisesti.

Kirjallisia ja suullisia huomautuksia ei kirjata poliisin tietojärjestelmään. Sen sijaan automaattinen liikennevalvonta tallentaa myös huomautukset. Huomautuksilla ei ole vaikutusta kuljettajan ajo-oikeuteen. Huonoissa olosuhteissa on perusteltua puuttua myös alle nopeusrajoitusten mukaisiin ajonopeuksiin. Seuraamusmenettelyissä noudatetaan poliisin sakkokäsikirjan ohjeita.

Maailmalla ylinopeuksiin on puututtu suomalaista mallia tiukemmin. Esimerkiksi Ruotsissa maksukynnys on kuusi km/t. Liikenneturvallisuuttaan nopeasti parantaneessa Ranskassa puututaan kaikkiin ylinopeuksiin nollatoleranssilla. Euroopan unionin alueen tilastoista selviää, että maat joissa nopeuden ylityksiin suhtaudutaan tiukasti, ovat pystyneet parantamaan liikenneturvallisuuden tilaa. Toki on muistettava, että maissa on tehty muitakin liikenneturvallisuutta parantavia toimenpiteitä.

Koulujen ja päiväkotien ympäristön liikenne tehotarkkailuun

Poliisin tehostetun liikennevalvonnan kohteena ovat liikennerikokset, jotka lisäävät liikenneonnettomuuksia ja niiden seurausten vakavuutta. Liikennevalvontaa suunnataan ensisijaisesti riskipaikkoihin, kuten päiväkotien ja koulujen läheisyyteen sekä paikkoihin, joissa liikenneonnettomuuksia on tapahtunut.

Viime vuonna annetun liikennepoliittisen selonteon mukaan liikenneturvallisuustavoitteena on se, että ensi vuonna enintään 250 ihmistä menehtyy liikenneonnettomuuksissa. Vuonna 2008 liikenteessä kuoli 343 ihmistä. Pidemmän ajan tavoitteeksi asetettiin alle sata vuotuista liikennekuolemaa vuoteen 2025 mennessä.

Poliisilaitokset ja liikkuva poliisi keräävät tietoa tehostetun valvonnan vaikutuksista ajonopeuksiin ja liikenneonnettomuuksiin sekä taltioivat tietoa kokemuksista ja kehitysesityksistä. Ensi keväänä järjestetään nopeusvalvonnan vaikuttavuudesta seurantakokous, jonka jälkeen arvioidaan ohjeeseen tarvittavat muutokset.

Lisätietoja: poliisiylijohtaja Mikko Paatero, 0400 594 317