Sisäisen turvallisuuden ohjelman seurantaraportti 2004-2007 valmistunut

Sisäisen turvallisuuden ohjelman yksi keskeisimpiä tavoitteita oli lisätä viranomaisten välistä yhteistyötä. Seurantaraportin mukaan yhteistyö on lisääntynyt, mutta edelleen viranomaisten välisiä raja-aitoja pitää kaataa, jotta tuloksia syntyy.

Arjen turvallisuutta parannettu poikkihallinnollisella yhteistyöllä

Sisäisen turvallisuuden ohjelma on ensimmäinen laaja, sektorirajat ylittävä sisäisen turvallisuuden kehittämisohjelma, jolla on ylimmän poliittisen johdon tuki. Ohjelmassa on vahvistettu sisäisen turvallisuuden tavoitetila, strategiset linjaukset vaikuttavuustavoitteineen, toimenpiteet sekä tunnusluvut ja mittarit, joilla ohjelman toteutumista seurataan.

Ohjelma toteutetaan laajana poikkihallinnollisena yhteistyönä ja sen toimeenpanoa ohjataan ja seurataan vahvistetun suunnitelma mukaisesti. Ohjelmassa edellytetään, että hallituksen vaihtuessa raportoidaan ohjelman toimeenpanosta ja tuloksista.

Sisäisen turvallisuuden tavoitetilaksi ohjelmassa on asetettu, että Suomi on Euroopan turvallisin maa vuoteen 2015 mennessä. Turvallisuuden takeena on hyvin toimiva julkinen sektori, jonka toiminta painottuu ennalta estävään työhön. Viranomaisyhteistyöllä sekä sidosryhmien ja yksityisen sektorin kanssa kumppanuuksia solmimalla varmistetaan laadukkaat ja ihmisten turvallisuusodotuksia vastaavat sisäisen turvallisuuden palvelut.

Ennalta estävä työ keskeinen keino torjua syrjäytymistä

Sisäisen turvallisuuden ohjelman seurantaraportissa todetaan, että ennalta estävä toiminta rikosten ja häiriöiden ennalta estämiseksi on edennyt. Tärkein saavutus on se, että syrjäytymisen ehkäisyn merkitys sisäiselle turvallisuudelle on laajasti tiedostettu. Ohjelman toimeenpano antaa hyvän pohjan jatkotyölle, ja tavoitteita, strategisia linjauksia ja toimenpiteitä tullaan tältä osin terävöittämään saatujen kokemusten perusteella.

Yhteistyön parantaminen erityisesti lasten ja nuorten syrjäytymisen estämiseksi vaatii edelleen työtä. Syrjäytyminen kasaantuu aiempaa selkeämmin, ja perheiden ongelmat ovat syventyneet. Hallinnonalojen väliset rajat ovat olleet osin esteenä yhteistyölle. Yhteistyötä on myös parannettava, jotta se on enemmän yhteisen työn tekemistä eikä vain yhteisiä tapaamisia. Lähtökohdat ennalta estävän työn kehittämiselle ovat kuitenkin hyvät.

Ohjelman keskeinen tavoite oli laajentaa sosiaalipäivystys koko maahan. Tässä on pitkälti onnistuttukin. Samalla on seurattu tarkasti, miten sosiaalipäivystyksen laajeneminen tulee ottaa huomioon yhteistyössä jatkossa. Käynnissä on sosiaalitoimen ja poliisin välisten hyvien yhteistyökäytäntöjen kokoaminen. Jatkossa on tarkoitus saattaa hyviksi katsotut yhteistyökäytännöt osaksi niin sosiaalitoimen kun poliisinkin koulutusta.

Väkivaltarikollisuuden määrän vähentäminen oli yksi ohjelman tärkeimmistä tavoitteista. Väkivallan määrä ei ole vähentynyt, mutta sen määrän kasvu on pysähtynyt. Väkivaltaan puuttuminen edellyttää laajaa yhteistyötä ja yhteistyö onkin parantunut. Esimerkkinä tästä voidaan mainita, että viranomaisten yhteinen tavoite on vähentää lapsiin ja nuoriin kohdistuvaa väkivaltaa. Tämä on ensimmäinen kerta, kun väkivallan vähentämisen tavoitteista on sovittu yli hallinnonalojen rajojen.

Huumausaineiden käyttöön ja huumausainerikollisuuteen on puututtu viranomaisten välisenä yhteistyönä sekä kehittämällä kansainvälistä yhteistyötä. Aiempien vuosien huono kehityssuunta on pystytty kääntämään paremmaksi. Talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjunta on ollut tärkeä painopistealue ja siihen on osoitettu myös lisää resursseja. Toiminta on tuottanut hyvää tulosta ja tilanne on muuttunut tavoitteiden mukaisesti.

Uusintarikollisuuden määrästä on vaikea saada luotettavaa tietoa tilastotiedon puutteellisuuden johdosta. Voidaan kuitenkin arvioida, että uusintarikollisuuteen ei ole pystytty vaikuttamaan ohjelmassa asetettujen tavoitteiden mukaisesti.

Valmiuksia terrorismin torjumiseksi on kehitetty ja ohjelman tavoitteet on tältä osin saavutettu. Rikosten selvitystaso, erityisesti omaisuusrikosten selvitystaso, on parantunut merkittävästi viime vuosien aikana. Kiinnijäämisriski on lisääntynyt, ja ihmiset joutuvat aiempaa harvemmin rikosten uhriksi. Ihmisten turvallisuuden tunne on lisääntynyt.

Syyttäjälaitoksen organisaatiota on uudistettu, mutta rikosten käsittely vie edelleen enemmän aikaa kuin tavoitteeksi asetettiin. Valtio korvaa aiempaa enemmän rikoksen uhrien vahinkoja. Muuten rikoksen uhrin asema ei ole muuttunut.

Tietoisuus toimivan yhteistyön merkityksestä onnettomuuksien ennalta estämiseksi on lisääntynyt. Suunnitelmia ja toimintaohjelmia onnettomuuksien ennalta ehkäisemiseksi on valmistunut, samoin tilastointi ja tutkimus ovat kehittyneet. Käytännön työssä ei ole kuitenkaan merkittävästi edetty ja onnettomuuksien määräon ennallaan.

Paikallinen turvallisuussuunnittelu on edennyt merkittävästi. Turvallisuussuunnittelu kattoi aiemmin vain rikosten torjunnan, nyt niissä otetaan huomioon paikalliseen turvallisuuteen vaikuttavat kysymykset laajasti. Muun muassa syrjäytymisen ehkäisy, häiriökäyttäytymiseen puuttuminen ja onnettomuuksien ja tapaturmien ennalta ehkäisy ovat tuoneet uutta sisältöä suunnitelmiin. Paikalliset turvallisuussuunnitelmat ovat myös kanava, jota kautta ihmiset ja yhteisöt voivat tuoda esille näkemyksiään turvallisuudesta ja tehdä ehdotuksia asioista, joihin tulisi puuttua. Myös järjestöt ja elinkeinoelämä ovat mukana turvallisuussuunnittelussa.

Sisäisen turvallisuuden ohjelman myötä onnettomuuksien ja tapaturmien torjunnan merkitys ja niiden seuraukset on tunnistettu yhä laajemmin. Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien torjuntatyö jäi aiemmin vähemmällä huomiolle siitä huolimatta, että vuosittain niissä kuolee noin 2200 henkilöä. Vastaava luku liikenneonnettomuuksissa on alle 400. Näiden määrä on kasvanut edelleen. Onnettomuuksien ja tapaturmien määrään on vaikuttanut alkoholin kulutuksen kasvu, samoin kuin ihmisten muuttuneet vapaa-ajan viettotavat. Onnettomuuksien ja tapaturmien määrän vähentäminen on viranomaisten yhteinen haaste myös jatkossa.

Rajaturvallisuus on ylläpidetty ohjelmassa asetettujen tavoitteiden mukaisesti siitä huolimatta, että on jouduttu vastaamaan uusiin haasteisiin. Rajaliikenteen sujuvuutta on parannettu. Kaakkois-Suomen rajanylityspaikkojen ongelmat ovat nousseet näkyvästi esille, ja niitä on pyritty ratkaisemaan. Tullivarmuus on hyvä siitä huolimatta, että tavaraliikenne kasvaa ja uusia haasteita on ilmennyt myös tällä alueella.

Turvapaikkahakemusten käsittelyajat ovat lyhentyneet ja hakemuksiin liittyviä prosesseja on kehitetty.

Yhteistyötä on kehitetty ja tulokset useilla alueilla ovat olleet hyviä. Edistystä on tapahtunut monella alueella. Paikallinen turvallisuussuunnittelu on lähtenyt uudelleen liikkeelle uusin linjauksin, asumisen turvallisuuden parantamiseksi on vahvistettu selkeät suunnitelmat, itsestään sammuvien savukkeiden käyttöönoton valmistelu on käynnissä, toimet harvaan asuttujen alueiden turvallisuuspalvelujen varmistamiseksi on laadittu ja niiden toimeenpano on käynnistynyt.

Hyvän turvallisuuden ylläpitäminen vaatii kuitenkin ponnistelua myös jatkossa. Hallinto kaikilla tasoilla on toiminut kauan omissa sektoreissaan ja näkemyksen muodostaminen omaa sektoria laajemmasta kokonaisuudesta on joskus vaikeaa. Sisäisen turvallisuuden ohjelma on ollut merkittävä edistysaskel siksi, että se on muodostanut lähtökohdan yhteiselle työlle, kokonaisuuden jonka avulla on voitu tarkastella eri alueita ja niiden välisiä suhteita. Yhteistyön kehittämisen edellytykset ovat selkeästi parantuneet ohjelman toimeenpanon aikana.

Sisäisen turvallisuuden ohjelman toimeenpano ja tulokset 2004-2007 -raportti löytyy osoitteesta www.intermin.fi/julkaisu/292007

Lisätietoja: kansliapäällikkö Ritva Viljanen, (09) 160 42803, sisäisen turvallisuuden sihteeristön päällikkö Tarja Mankkinen, (09) 160 42211