Turvallisuussuunnittelun kehittäminen osaksi sähköistä hyvinvointikertomusta

SM021:00/2013 Projekt

Työryhmän tehtävänä on
• laatia esitys siitä, mitä turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta kuvaavia tekijöitä ja indikaattoreita tulisi sisällyttää sähköiseen hyvinvointikertomukseen
• laatia kuvaus perusteluineen siitä, mitkä hyvinvointiin ja terveyteen liittyvät keskeiset indikaattorit, mukaan lukien järjestöjen tuottamat indikaattorit, ovat ennalta ehkäisevän turvallisuustyön kannalta keskeisiä
• laatia malliehdotus siitä, millainen turvallisuutta koskeva osuus sähköisessä hyvinvointikertomuksessa voisi olla ottaen huomioon jo laaditut sähköiset hyvinvointikertomukset
• laatia ehdotus siitä, miten aluehallintovirastot voisivat hyödyntää sähköistä hyvinvointikertomusta alueellisessa turvallisuustyössä ja paikallisen turvallisuustyön edistämisessä.

Projektets basuppgifter Avslutat

Projektets nummer SM021:00/2013

Ärendenummer

Projektets arrangör inrikesministeriet

Mandattid 19.6.2013 – 30.5.2014

Datum för tillsättande 19.6.2013

Projektets framskridande

Mål och resultat

Työryhmän tavoitteena on laatia esitys asioista, jotka tulisi ottaa huomioon sähköisen hyvinvointikertomuksen kehittämisessä, jotta sitä voidaan käyttää tehokkaasti työvälineenä kunnan turvallisuussuunnittelussa ja – yhteistyössä.

Utgångspunkter

Sähköinen hyvinvointikertomus on kehitetty Terveempi Pohjois-Suomi (TerPS) ja KanervaKaste-hankkeessa yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Pohjois-Suomen osaamiskeskuksen, Suomen Kuntaliiton ja sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Se on eri hallinnonalojen yhdessä laatima katsaus kuntalaisten hyvinvointiin ja terveyteen sekä niihin vaikuttaviin tekijöihin. Sähköisen hyvinvointikertomuksen omistajuus on parhaillaan siirtymässä Suomen Kuntaliitolle.

Kuntalaisten hyvinvointiin, terveyteen ja turvallisuuteen vaikuttavat monet samat tekijät. Esimerkiksi lasten, nuorten, perheiden ja iäkkäiden hyvinvointia ja terveyttä kuvaavat indikaattorit ovat usein myös näiden ryhmien turvallisuustilannetta kuvaavia indikaattoreita. Päihteiden käyttöä ja väkivaltaa kuvaavat indikaattorit ja muut tiedot ovat turvallisuuden kannalta keskeisiä, ja tiedot tuotetaan varsin laajasti muiden kuin turvallisuusviranomaisten toimesta. Tästä syystä on tärkeää, että sähköisen hyvinvointikertomuksen kehittämisessä otetaan myös turvallisuustyön näkökulmat huomioon.

Kunnat ovat tehneet paikallisia turvallisuussuunnitelmia vuodesta 1999 lähtien. Vuoden 2011 alussa koottujen seurantatietojen mukaan suunnitelmat oli laadittu lähes kattavasti, vain noin 5 % väestöstä asui alueilla, joilla turvallisuussuunnitelmaa ei ollut. Turvallisuussuunnitelmissa päätetään niistä kuntalaisten turvallisuutta parantavista toimista, joiden toimeenpanoon osallistuvat eri viranomaiset ja järjestöt. Turvallisuussuunnitelmat hyväksytään valtuustossa ja niiden toimeenpanoa seurataan säännöllisesti. Turvallisuussuunnitelmien ja turvallisuusyhteistyön tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että päätetyt toimenpiteet otetaan huomioon kuntastrategiassa ja resurssisuunnittelussa. Tätä tavoitetta edistää sähköisen hyvinvointikertomuksen käyttäminen turvallisuussuunnittelun työkaluna.

Sähköiseen hyvinvointikertomukseen voidaan sisällyttää myös turvallisuustilannetta kuvaavia indikaattoreita, jotka osoittavat alueita joissa kuntalaisten hyvinvointia tulisi parantaa.

Lagberedning och utveckling i statsrådet

Ministerierna genomför regeringsprogrammet, bereder lagar och andra författningar samt genomför reformer i olika projekt, arbetsgrupper och organ.

Alla ministeriers projekt hittas på statsrådets webbplats valtioneuvosto.fi/sv/projekt