Sähköinen rikosilmoitus on otettu hyvin vastaan
Sähköinen rikosilmoitus on otettu hyvin vastaan. Asiakkaat löysivät palvelun nopeasti, sillä ensimmäisen kolmen kuukauden aikana ilmoituksia tehtiin noin 5 000.
Suurin osa ilmoituksista (yli 1 600) on tehty käyttäen anastettua omaisuutta koskevaa yleislomaketta. Seuraavaksi eniten sähköisiä rikosilmoituksia on tehty käyttäen anastettua polkupyörää koskevaa lomaketta (noin 1 200) sekä vahingontekolomaketta (noin 1 000). Eniten sähköisiä ilmoituksia on tehty Helsingin poliisilaitokselle (2 000).
Poliisille on voinut tehdä sähköisen rikosilmoituksen 28.2.2003 alkaen. Sähköisen rikosilmoituksen ensisijainen tavoite on ollut helpottaa rikosilmoitusten tekemistä poliisille vähäisissä rikosasioissa ja lisätä yleisön ilmoitusaktiivisuutta.
Kokemukset ovat olleet pääosin myönteisiä. Suurin osa ilmoituksen tekijöistä on antanut riittävät tiedot rikoksen kirjaamista varten. Joissakin tapauksissa puutteellisesti annettuja tietoja on jouduttu täydentämään ottamalla yhteyttä rikosilmoituksen tekijään. Lisäselvitysten tekeminen hidastaa rikosilmoitustietojen viemistä rikosilmoitusjärjestelmään sekä esimerkiksi anastetun omaisuuden etsintäkuuluttamista.
Ongelmia ovat aiheuttaneet ilmoitukset rikoksista, joita varten ei ole olemassa rikosilmoituslomaketta ja/tai rikokset jotka olisivat edellyttäneet poliisin saapumista tapahtumapaikalle. Internetin välityksellä on tehty ilmoituksia esimerkiksi asuntomurroista, joiden tutkiminen edellyttää poliisin tekemää rikospaikkatutkintaa.
Sähköinen rikosilmoitus on tarkoitettu tehtäväksi vain sellaisista rikoksista, joita varten on olemassa sähköinen lomake. Poliisi korostaakin, että kiireellisissä tapauksissa ja aina jos poliisin halutaan saapuvan tapahtumapaikalle, poliisiin tulee ottaa yhteyttä puhelimitse numeroon 10022.
Lakiteksti on vierasta ilmoitusten tekijöille
Poliisi tulee jatkossa kiinnittämään erityistä huomiota ilmoituksen tekijän ohjeistuksen parantamiseen, jotta rikosilmoituksen teko internetin välityksellä olisi sujuvaa sekä asiakkaan että poliisin kannalta.
Osa rikosilmoituksen tekijöistä ei ole ymmärtänyt ohjeistuksesta huolimatta rangaistusvaatimuksen merkitystä. Poliisi ei voi tutkia ns. asianomistajarikoksia, ellei rikoksella loukattu henkilö ilmoita rikosta syytteeseen pantavaksi. Käytännössä se tapahtuu vaatimalla tekijälle rangaistusta.
Rikosilmoituslomakkeessa kysytään myös suostumusta rangaistusmääräysmenettelyyn. Rangaistusmääräysmenettelyssä ilmoituksen tekijä suostuu siihen, että poliisi voi antaa rangaistusvaatimuksen eli ns. sakon rikoksesta epäillylle henkilölle. Tällöin juttu voidaan vähäisissä rikosasioissa käsitellä ilman, että se viedään tuomioistuinkäsittelyyn.
Sähköiset rikosilmoituslomakkeet löytyvät osoitteesta http://www.poliisi.fi.
Lisätietoja: poliisitarkastaja Seppo Aunola, (09) 1604 4684