Hybridiuhkien torjunta ja sisäinen turvallisuus

Suomen tavoitteena on edistää hybridiuhkien koordinoitua ja kokonaisvaltaista käsittelyä yli sektorirajojen, jotta EU-yhteistyö tuottaisi mahdollisimman paljon hyötyä jäsenmaille ja parantaisi niiden kykyä torjua hybridiuhkia. Päävastuu hybridiuhkien torjunnasta on jäsenvaltioilla, mutta monilla mailla on yhteisiä uhkia, joihin voidaan puuttua tehokkaammin koordinoiduilla EU-tason toimilla.

Hybridivaikuttamisen keinoja voivat käyttää valtiolliset toimijat, mutta myös erilaiset toimijat ja ryhmittymät kuten terroristijärjestöt, järjestäytyneen rikollisuuden ryhmät ja muut epävakautta edistävät yhteenliittymät. Hybridiuhkissa sisäinen ja ulkoinen turvallisuus liittyvät kiinteästi toisiinsa. Usein uhkat asettuvat sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden rajapintaan.

Sisäisen turvallisuuden toimijat, esimerkiksi poliisi ja rajaviranomaiset, voivat toiminnallaan vahvistaa yhteiskunnan kestävyyttä ja vastustaa erityyppisiä vaikutusyrityksiä. Kun hybridiuhka konkretisoituu toiminnaksi, poliisi (ja muut lainvalvontaviranomaiset), raja- ja pelastusviranomaiset ovat keskeisiä toimivaltaisia viranomaisia vastaamaan tilanteeseen.

CBRN-uhkiin vastataan ja kriittisen infrastruktuurin suojaamista vahvistetaan

Suomi pyrkii puheenjohtajakaudellaan vahvistamaan EU:n ja jäsenvaltioiden kykyä vastata kemiallisiin, biologisiin sekä säteilyyn ja ydinaineisiin liittyviin uhkiin (CBRN), joihin voi liittyä myös hybridikeinoja. Suomen tavoitteena on kartoittaa olemassa olevia valmiuspuutteita ja -tarpeita CBRN-uhkien torjuntaan.

Jäsenvaltioiden kriittinen infrastruktuuri, esimerkiksi voimalaitokset tai pankkijärjestelmät, on potentiaalinen hybridivaikuttamisen kohde. Suomen tavoitteena on neuvoston puheenjohtajana edistää keskustelua kriittisen infrastruktuurin suojaamisesta.

Disinformaation torjunta on tärkeää

Valtiollisten ja ei-valtiollisten toimijoiden toteuttamia disinformaatiokampanjoita ja valeuutisia leviää sosiaalisessa mediassa Euroopan laajuisesti. Kampanjat käyttävät hyväkseen verkostorakenteita sekä uutta mediaympäristöä ja pyrkivät luomaan vaihtoehtoisen todellisuuden.

EU pyrkii torjumaan eri toimijoiden yhteistyöllä kielteisiä vaikutuksia, joita tahallisen ja tarkoitusperäisen virheellisen tiedon levittäminen aiheuttaa esimerkiksi vaalien yhteydessä. EU on hyväksynyt disinformaation vastaisen toimintaohjelman.

Suomen puheenjohtajuuskaudella tavoitteena on nostaa esille faktapohjaisen viranomaisviestinnän tärkeys disinformaation, vihapuheen ja uhkausten torjumisessa sekä vaikutusten lieventämisessä.

Suomen puheenjohtajuuskauden aikana hybridiuhista ja disinformaatiosta käydään keskustelua eri työryhmissä sekä ministerikokouksissa.

Sisäministereiden skenaariopohjainen keskustelu

Helsingissä 18.7.2019 järjestetyssä epävirallisessa sisäministereiden kokouksessa käytiin skenaariopohjainen keskustelu, jonka tarkoituksena oli parantaa sisäministereiden tietoisuutta siitä, että hybridikeinojen käyttö uhkaa myös sisäistä turvallisuutta. Tavoitteena oli lisäksi tukea EU:n päätöksentekokyvyn vahvistamista akuutteihin hybridiuhkiin reagoitaessa sisäisen turvallisuuden toimijoiden näkökulmasta.

Lisätietoja:

Hybridiasioiden päällikkö Tiina Ferm, sisäministeriö, p. +358 50 4560 055, [email protected]