Sisäisen turvallisuuden selonteko
Tavoitteena maailman turvallisin maa kaikille ihmisille ja ihmisryhmille

Valtioneuvosto hyväksyi torstaina 20. toukokuuta sisäisen turvallisuuden selonteon ja antoi sen eduskunnan käsiteltäväksi. Selonteon tavoitteena on, että Suomi on tulevaisuudessa entistä turvallisempi maa kaikille Suomessa oleville ihmisille ja ihmisryhmille.

Sisäisen turvallisuuden selonteossa arvioidaan Suomen sisäisen turvallisuuden tilaa ja siihen kohdistuvia kansallisia ja globaaleja muutosvoimia, sekä määritellään sisäisen turvallisuuden tavoitteet ja kehittämisen suunta vuoteen 2030 saakka.

Suomen sisäiseen turvallisuuteen vaikuttavat muutosvoimat, kuten eriarvoistuminen ja syrjäytyminen, väestön ikääntyminen ja polarisaatio lisääntyvät ilman aktiivisia tekoja ja politiikkaa. Verkkoa hyödyntävä rikollisuus sekä kyberrikollisuus ovat lisääntyneet ja kehittyneet nopeasti. Globaalit haasteet kuten ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen, muuttoliike ja pandemiat voivat aiheuttaa eriarvoisuutta, luoda näköalattomuutta ja kasvattaa jakolinjoja.

Sisäisen turvallisuuden politiikka perustuu ennaltaehkäisyyn

Kyselyn [1] mukaan 96 prosenttia suomalaisista kokee elämänsä turvalliseksi. Se, millaisia turvallisuusongelmia ihminen arjessa kohtaa, riippuu voimakkaasti henkilökohtaisista ominaisuuksista, olosuhteista ja kokemuksista.

”Syrjäytyminen, sosiaalinen pahoinvointi ja moniongelmaisuus ovat edelleen Suomen sisäisen turvallisuuden suurimpia uhkia. Näiden torjumiseen tarvitaan toimia koko yhteiskunnalta. Sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden toimien keskeisenä tavoitteena on turvata perus- ja ihmisoikeudet ihan jokaiselle,” sisäministeri Maria Ohisalo painottaa.

Sisäisen turvallisuuden selonteon tavoitteena on varmistaa sisäisen turvallisuuden kehittyminen edelleen niin, että Suomi on entistä turvallisempi maa kaikille ihmisille ja ihmisryhmille.

Tätä tavoitetta toteutetaan muun muassa

-    siirtämällä viranomaisten toiminnan painopistettä korjaavista palveluista ennaltaehkäisyyn,
-    pitämällä luottamus sisäisen turvallisuuden toimijoihin korkeana kaikissa väestöryhmissä ja
-    turvaamalla hätätilanteessa avunsaanti nopeasti koko maassa.

”Vahva turvallisuuden kokemus arjessa kantaa myös kriisien kohdatessa. Turvallisuusongelmien juurisyihin on vaikutettava tehokkaasti myös laajassa yhteistyössä ja myös muilla kuin turvallisuusviranomaisten toimilla. Meidän on ehkäistävä ylisukupolvista huono-osaisuutta ja vahvistettava erityisesti niiden ihmisten turvallisuuden tunnetta, joiden asiat eivät ole hyvin. Näin lisääntyy yhteiskuntamme heikoimmassa asemassa olevien kokema turvallisuus ja tämä vahvistaa myös laajemmin yhteiskunnan turvallisuutta,” sisäministeri Ohisalo jatkaa.

Yhdenvertaiset ja saavutettavat palvelut koko maahan

Turvallisuusviranomaisilla on ratkaiseva merkitys sisäisen turvallisuuden takaamisessa onnettomuuksien, häiriöiden ja rikosten sattuessa. Turvallisuusviranomaisten toiminnalla varmistetaan, että ihmiset voivat luottaa yhteiskunnan apuun vakavimpien tilanteiden kohdatessa. Korkea sisäinen turvallisuus rakentaa osaltaan yhteiskuntarauhaa.

Turvallisuusviranomaisten ja oikeudenhoidon palvelut tulee tuottaa niin, että ihmiset saavat tarvitsemansa avun koko maassa nopeasti, tehokkaasti ja yhdenvertaisesti. Palveluilla vähennetään ihmisryhmien välistä eriarvoisuutta turvallisuudessa. Tämä edellyttää riittävää henkilöstöä ja kalustoa sekä toimivaa moniviranomaisyhteistyötä.

Selonteossa tarkastellaan sisäisen turvallisuuden kehittymistä ja kehittämistä suhteessa siihen, miten suomalaisen yhteiskunnan odotetaan muuttuvan osana Eurooppaa ja kansainvälistä yhteisöä. Selonteon tulevaisuustarkastelu ulottuu vuoteen 2030 asti. Selonteon valmisteluun ovat osallistuneet eri ministeriöt ja viranomaiset ja siinä on kuultu laajasti myös muita toimijoita. Valmistelussa on otettu huomioon myös ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko sekä valmisteilla oleva puolustusselonteko.
 
Lisätietoja:
kansliapäällikkö Kirsi Pimiä, p. 0295 418 803,
[email protected]