Sisäministeriön blogi

Tulevien vuosien turvallisuutta rakennetaan nyt

Kirsi Pimiä Julkaisupäivä 20.5.2021 13.31 Blogit SM

Kirsi Pimiä. Tulevaisuuden turvallisuuden eväät perustuvat tämän päivän ratkaisuihin ja valintoihin. Uusi sisäisen turvallisuuden selonteko linjaa tavoitteita ja toimia sen varmistamiseksi, että Suomi olisi maailman turvallisin maa kaikille ihmisille ja ihmisryhmille. 

Valtioneuvosto antoi juuri eduskunnalle uuden vuoteen 2030 ulottuvan sisäisen turvallisuuden selonteon, jonka lähtökohtana on laaja turvallisuuskäsitys. Monet globaalit ja sisäiset muutosvoimat vaikuttavat maamme sisäiseen turvallisuuteen. Esimerkkejä ovat ilmastonmuutos, tietoverkkoriippuvuus, väestön ikääntyminen ja eriarvoistuminen. 

Selonteon valmistelussa on otettu huomioon myös ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko sekä valmisteilla oleva puolustusselonteko. Yksin emme pysty vaikuttamaan globaaliin turvallisuuteemme, ja siksi EU- ja kansainvälinen yhteistyö on Suomelle erityisen merkittävää. Suomen on tärkeä toimia ennakoivasti, aktiivisesti ja rakentavasti kansainvälisessä yhteistyössä niin globaalisti kuin lähialueillamme.

Selonteossa korostetaan, että Suomen sisäisen turvallisuuden politiikan on perustuttava ensisijaisesti ongelmien ja häiriöiden ennaltaehkäisyyn. Siitä hyötyvät niin yksilöt kuin yhteiskuntakin. Pitkällä aikavälillä se tuo säästöä myös resurssinäkökulmasta.  Turvallisuusongelmien juurisyihin vaikutetaan tehokkaimmin muilla kuin turvallisuusviranomaisten toimilla. Työllisyys, koulutus, mahdollisuus yhteiskunnalliseen osallisuuteen, terveys, päihdehaittojen ehkäisy ja hyvinvointi ovat perusta hyvälle arjen turvallisuudelle.

Turvallisuus ei ole kaikille sama.

Hyvän turvallisuuden ja turvallisuuden tunteen varmistaminen kaikille ihmisille edellyttää kohdennettuja ratkaisuja eripuolilla maata ja eri väestöryhmille. Harvaan-asutuilla alueilla ongelmat ovat erilaisia verrattuna kaupunkien lähiöiden haasteisiin voimakkaan muuttoliikkeen alueilla.

Tapaturmat, onnettomuudet sekä rikosten tekeminen ja niiden uhriksi joutuminen liittyvät usein huono-osaisuuteen.  Juuri nämä ihmiset on tavoitettava nykyistä paremmin ja aiemmin. Tämä tilanne näkyy esimerkiksi pääkaupunkiseudulla, missä enemmistö nuorista voi hyvin, mutta pieni joukko huonosti voivia nuoria tekee rikoksia ja aiheuttaa häiriöitä. 

Turvallisuusongelmia ennaltaehkäistään ja ratkaistaan parhaiten laajassa yhteistyössä. Esimerkiksi ilman kuntia ja järjestökenttää kaikkia palveluja ei pystytä tarjoamaan.

Ihmisten turvallisuuden tunne on tärkeä osa sisäistä turvallisuutta.

Vahva kokemus turvallisuudesta suojaa yhteiskuntaa myös uudenlaisilta turvallisuusuhkilta. Luottamus sisäisen turvallisuuden viranomaisiin halutaan säilyttää jatkossakin korkeana kaikissa väestöryhmissä. 

Turvallisuusviranomaisten toiminnan tulee olla avointa ja läpinäkyvää ja siinä on edistettävä oikeusvaltioperiaatetta ja ihmisoikeuksia. Yhteiskuntarauhan ylläpitäminen vaatii aktiivista työtä ja vuoropuhelua.

Laadukkaat sisäisen turvallisuuden palvelut edellyttävät riittäviä voimavaroja.

Turvallisuusviranomaisten tehtäväkenttä on viimeisen viiden vuoden aikana pysyvästi monimutkaistunut ja laajentunut – samalla osaamisen vaatimustaso on moninkertaistunut. 

Toimintaympäristön muutos yhdistettynä niukkoihin resursseihin edellyttää nyt ja jatkossa priorisointia ja viranomaisyhteistyön tehostamista. Myös toimitila- ja ICT-kulut nousevat jatkuvasti. Sisäisen turvallisuuden viranomaiset käyttävät monipuolisesti ja ennakoivasti uutta teknologiaa, mutta ala tarvitsee runsaasti henkilöstöresursseja jatkossakin. Sisäisen turvallisuuden ja oikeudenhoidon pysyvän henkilöstömäärän säilyttäminen edes nykyisellä tasolla edellyttää lisäresursseja.

Kokonaisuus on tärkeä ymmärtää, kun linjataan, millaista turvallisuutta Suomessa halutaan jatkossa ylläpitää.

Kirsi Pimiä
kansliapäällikkö, sisäministeriö
@kirsipimia

 

Lisää kommentteja