Lagstiftningsprojekt för bedömning av lagen om penninginsamlingar

Mål och resultat

Sisäministeriö on lähettänyt 6.11. lausunnoille hallituksen esitysluonnoksen rahankeräyslain muuttamisesta. Niin sanotut vapaaehtoiset päästökompensaatiopalvelut rajattaisiin rahankeräyslain soveltamisalan ulkopuolelle. Jatkossa vapaaehtoinen päästökompensaatiotoiminta ei edellyttäisi rahankeräyslupaa.

Vapaaehtoisen päästökompensaatiotoiminnan tarkoituksena on mahdollistaa esimerkiksi matkustamisesta tai hankittavan tuotteen valmistamisesta aiheutuneiden kasvihuonepäästöjen hyvittäminen maksua vastaan. Toiminta on lisääntynyt Suomessa viime vuosina. Tämä on herättänyt kysymyksiä toiminnan suhteesta pääasiassa yleishyödyllisiä rahankeräyksiä sääntelevään rahankeräyslakiin.

Sisäministeriö käynnisti huhtikuussa taustaselvityksen, jossa kuultiin laajasti eri sidosryhmiä ja selvitettiin mahdollisia lakimuutoksia sekä niiden vaikutuksia. Hankkeessa kuultiin sidosryhmiä sekä työpajoissa että haastatteluissa. Selvityksen pohjalta on päädytty esittämään vapaaehtoisen päästökompensaation rajaamista lain ulkopuolelle.

Sammandrag

Syftet med projektet är att bedöma hur klimatkompensationsverksamheten förhåller sig till lagen om penninginsamlingar och att utifrån bedömningen bereda de ändringsförslag som behövs i lagen om penninginsamlingar för att möjliggöra frivillig klimatkompensation.

Utgångspunkter

Uusi rahankeräyslaki tuli voimaan 1.3.2020. Rahankeräyslain kokonaisuudistuksen tavoitteena oli rahankeräysmenettelyn sujuvoittaminen, kolmannen sektorin toimintamahdollisuuksien ja kansalaisyhteiskunnan toiminnan edistäminen sekä rahankeräykseen mahdollisesti liittyvän rikollisen toiminnan estäminen. Poliisihallitus vastaa rahankeräyslain noudattamisen valvonnasta ja rahankeräysten järjestämisen ohjauksesta.

Poliisihallitus on saanut useilta yksityishenkilöiltä ja yhteisöiltä kysymyksiä rahankeräyslain soveltumisesta ilmastonmuutoksen torjumisen rahoittamiseksi tehtäviin varainhankintakampanjoihin. Poliisihallitukselle on esitetty kysymyksiä myös varainhankintamalleista, joissa yleisölle tarjotaan mahdollisuutta kompensoida ilmastopäästönsä vapaaehtoisella rahasuorituksella esimerkiksi kulutushyödykkeen oston yhteydessä. Kysymyksistä on Poliisihallituksen mukaan ilmennyt selvästi, että myös ilmastonsuojelutyön rahoittamisessa voidaan hyödyntää monenlaisia toisistaan poikkeavia varainhankintamalleja.

Poliisihallitus on tiedustelujen johdosta kesäkuussa 2019 julkaissut muistion selventämään rahankeräyslain soveltumista tällaiseen varainhankintaan. Poliisihallituksen mukaan rahankeräyslakia sovelletaan myös ilmastonsuojelutyön tukemiseksi järjestettäviin varainhankintakampanjoihin silloin, kun kampanjat rahoitetaan yleisöön vetoamalla kerätyillä vastikkeettomilla rahalahjoituksilla. Poliisihallituksen mukaan ilmastonsuojelutyötä on vakiintuneesti pidetty sellaisena rahankeräyslaissa tarkoitettuna yksinomaan yleishyödyllisenä tarkoituksena, jonka rahoittamiseksi rahankeräyslupa on lähtökohtaisesti mahdollista myöntää. Rahankeräystä ei kuitenkaan saa järjestää tavalla, jossa kaupankäynti ja rahankeräys ovat ilmeisessä vaarassa sekoittua keskenään. Jotta toimintaa voitaisiin pitää rahankeräyslain soveltamisalan ulkopuolelle jäävänä vastikkeellisena toimintana, tulisi toiminnan olla Poliisihallituksen mukaan aidosti vastikkeellista kaupankäyntiä, jossa rahasuoritus ja sen vastasuoritus kohtaavat toisensa ajallisesti, laadullisesti ja määrällisesti. Poliisihallitus toteaa, että yritystoimijat eivät voi rahankeräyslupaa saada eikä rahankeräyksellä kerättyjä varoja voida käyttää liiketoiminnan rahoittamiseen, vaikkakin tarkoituksena olisi pyrkimys toimia ympäristöystävällisemmin.

Eri toimijat ovat julkisuudessa esittäneet näkemyksiä, joiden mukaan Poliisihallituksen tulkintakannanotoissa ei olisi riittävällä tavalla otettu huomioon päästökompensaatiotoiminnan luonnetta ja että toiminta olisi vastikkeellista eikä rahankeräyslaissa tarkoitettua vastikkeetonta rahankeräystä. Useat toimijat ovat esittäneet, että myös yritysten tulisi voida tarjota asiakkailleen mahdollisuutta kompensoida hankkimiensa hyödykkeiden aiheuttamia päästöjä ilman, että toimintaa katsottaisiin luvanvaraiseksi rahankeräykseksi.