Ilman oleskeluoikeutta maassa olevien tilanteeseen selvitettiin mahdollisia ratkaisuja

Sisäministeriö on tehnyt selvityksen lakimuutoksesta, joka mahdollistaisi oleskeluluvan ja muukalaispassin myöntämisen hakijalle, jolta puuttuu luvan edellytyksistä ainoastaan matkustusasiakirja. Samassa hankkeessa on selvitetty myös muita mahdollisia ratkaisuja pitkään Suomessa ilman oleskeluoikeutta olleiden henkilöiden tilanteeseen.

Selvitykset ovat osa laajaa kokonaisuutta, jolla pyritään ehkäisemään syrjäytymistä ja varjoyhteiskunnan syntymistä. Päämääränä on vähentää riskejä, joita ilman oleskeluoikeutta elämisestä aiheutuu henkilöille itselleen ja yhteiskunnalle. Taustalla on laittoman maahantulon ja maassa oleskelun vastainen toimintaohjelma, joka on hallitusohjelman mukaisesti päivitetty vuosille 2021–2024.

Lähtökohtana on, että henkilö, jolla ei ole oleskeluoikeutta Suomessa, poistuu maasta, ensisijaisesti vapaaehtoisesti. Selvityksissä ehdotettavat toimet eivät tuo tähän muutosta. Nykytilanteessa paluu ei kuitenkaan yksin riitä ratkaisuksi, koska yhteistyö lähtömaiden kanssa ei aina toimi toivotulla tavalla.

– Paperittomuus on ilmiö, joka ei katoa itsestään. Paluiden lisäksi tarvitaan myös täydentäviä ratkaisuja. Juuri niitä on sisäministeriössä nyt selvitetty, sanoo sisäministeri Krista Mikkonen.

Matkustusasiakirjavaatimukseen lisättäisiin harkinnan varaa

Muukalaispassin myöntämistä koskeva selvitys perustuu hallitusohjelman kirjaukseen sen edistämisestä, että työllistyneet kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet voisivat nykyistä joustavammin saada oleskeluluvan työn perusteella.

Oleskeluluvan saamisen perusedellytys on, että hakija voi todistaa henkilöllisyytensä luotettavalla matkustusasiakirjalla. Esteenä luvan saamiselle onkin joissakin tapauksissa ollut se, ettei hakijalla ole ollut esittää voimassa olevaa kansallista passia. Sen hankkiminen voi olla vaikeaa erityisesti silloin, jos henkilön kotimaalla ei ole edustustoa Suomessa: muuhun edustustoon tai kotimaahan ei voi matkustaa ilman tarvittavia asiakirjoja.

Selvityksessä esitetään, että jos henkilö täyttää Suomessa kaikki muut oleskeluluvan edellytykset paitsi matkustusasiakirjavaatimuksen, hänelle voitaisiin myöntää oleskelulupa ja muukalaispassi. Näin henkilö voisi matkustaa hankkimaan oman maansa kansallisen passin ja todistaa henkilöllisyytensä, kun hän myöhemmin hakee Suomessa jatkolupaa.

Yhdenvertaisuuden kannalta voisi olla perusteltua, ettei kielteisen päätöksen saaneita turvapaikahakijoita asetettaisi erityisasemaan rajaamalla säännös vain heihin. Näin samassa tilanteessa olevia henkilöitä ei asetettaisi eri asemaan haettavan lupatyypin tai aiemman hakuprosessin perusteella. Samoin voisi olla perusteltua, että mahdollisuus poiketa matkustusasiakirjavaatimuksesta soveltuisi kaikkiin Suomesta käsin haettaviin oleskelulupiin, ei pelkästään työperusteisiin.

Erikseen määriteltävän ryhmän oleskelu voitaisiin laillistaa kerralla

Selvitys mahdollisista ratkaisuista maassa pitkään ilman oleskeluoikeutta olevien tilanteeseen sisältää alustavaa pohdintaa. Ratkaisua on haettu nimenomaan niiden tilanteeseen, jotka ovat hakeneet Suomesta turvapaikkaa vuosina 2015–2016 ja olleet täällä pitkään ilman oleskeluoikeutta. Selvityksessä on tarkasteltu, millä edellytyksillä heidän oleskelunsa Suomessa voisi olla perusteltua laillistaa ja miten se tehtäisiin. Tukena ovat olleet muiden Euroopan maiden, kuten Ruotsin, Norjan, Saksan ja Irlannin ratkaisut.

Nykyisiä ulkomaalaislain pykäliä on vaikeaa muuttaa siten, että ne ratkaisisivat tämän heterogeenisen kohderyhmän tilanteen ja samalla vastaisivat tulevaisuuden haasteisiin. Siksi on pohdittu erillislailla tehtävää kertaluontoista ratkaisua jollekin erikseen määriteltävälle ryhmälle.

Kohderyhmä voisi olla viimeistään 31.12.2016 Suomesta turvapaikkaa hakeneet henkilöt, jotka oleskelevat Suomessa ilman oleskelulupaa lain tullessa voimaan. Yksi mahdollisuus voisi olla kohderyhmän rajaaminen lapsiperheisiin. Menettely olisi määräaikainen siten, että oleskelulupaa voisi hakea esimerkiksi 6 kuukauden ajan. Luvan edellytyksinä voisi olla, että henkilö on oleskellut Suomessa lähes yhtäjaksoisesti turvapaikkahakemuksen tehtyään eikä ole syyllistynyt rikoksiin.

Suomessa oleskelee arviolta vajaat 3 000 henkilöä, jotka ovat hakeneet turvapaikkaa vuosina 2015–2016 tai aiemmin ja jotka joko ovat edelleen turvapaikkajärjestelmässä tai joille on tehty lähiaikoina viimeisin lainvoimainen kielteinen päätös. Heistä noin 10 % on lapsia, jotka ovat maassa vanhempiensa kanssa. 

Hallitus päättää jatkotoimista

Ilman oleskelulupaa maassa olevat ovat vaarassa syrjäytyä, ajautua tekemään rikoksia ja joutua itsekin rikollisten hyväksikäyttämiksi, jopa ihmiskaupan uhreiksi. Selkeästi määritelty ja helposti sovellettava kertalaillistaminen voisi olla eduksi niin henkilöille itselleen kuin yhteiskunnalle.

– Esimerkiksi Irlannissa on parhaillaan käynnissä laillistamisohjelma, jossa oleskelulupa voidaan tiettyjen edellytysten täyttyessä myöntää maassa yli kolme vuotta ilman oleskelulupaa olleille lapsiperheille ja muuten yli neljä vuotta paperittomina olleille. Tällainen kertalaillistaminen olisi inhimillinen, paperittomien haavoittuvan aseman tunnustava ratkaisu. Se olisi myös valtion ja yhteiskunnan edun mukainen vähentäessään harmaata taloutta ja työvoiman hyväksikäyttöä, ministeri Mikkonen sanoo.

– Hallitus on yhdessä tunnistanut paperittomien tilanteen ongelmallisuuden. Ellei kertalaillistamiselle kuitenkaan ole riittävää kannatusta, helpotusta on etsittävä muuta kautta. Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee parhaillaan paperittomien terveydenhuoltoa koskevaa hallituksen esitystä. Erityisen kiireellisesti ratkaistava asia on paperittomien lasten aseman turvaaminen, ministeri toteaa.

Nyt valmistuneet selvitykset on tehty sisäministeriössä virkatyönä. Niiden valmistelussa on kuultu keskeisiä viranomaisia sekä muita asiantuntijoita ja toimijoita, kuten kansalaisjärjestöjä. Hallitus päättää mahdollisesta jatkovalmistelusta.

Lisätietoja:

lainsäädäntöneuvos Jutta Gras, p. 0295 488 650, jutta.gras@govsec.fi
johtava asiantuntija Kukka Krüger, p. 0295 488 270, kukka.kruger@govsec.fi
erityisavustaja Tiina Kivinen, p. 050 566 19 22, tiina.kivinen@gov.fi (ministeri Mikkosen haastattelupyynnöt)

Tarkennus 10.2. klo 13.43: "Yhdenvertaisuuden kannalta voisi olla perusteltua, ettei kielteisen päätöksen saaneita turvapaikahakijoita asetettaisi erityisasemaan rajaamalla säännös vain heihin." (Aiemmin: "turvapaikkaa hakeneita ja kielteisen päätöksen saaneita")