Sisäasioiden rahastojen jälkiarvioinneilla tarkastellaan ohjelmien tavoitteiden saavuttamista

Sisäministeriössä tehtiin vuonna 2024 turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston (AMIF, Asylum, Migration and Integration Fund) ja sisäisen turvallisuuden rahaston (ISF, Internal Security Fund) jälkiarvioinnit koskien rahastokautta 2014–2020. Sisäministeriö toimi rahastokaudella näiden EU:n sisäasioiden rahastojen kansallisena vastuuviranomaisena.

Jälkiarviointi tehdään Euroopan komission vaatimuksesta, mutta se tarjoaa samalla hyvän mahdollisuuden tarkastella omaa toimintaa ja ohjelmien tavoitteiden saavuttamista ja vaikuttavuutta. Jälkiarviointi tapahtuu joitakin vuosia rahastokauden päättymisen jälkeen siitä syystä, että rahastoista rahoitetut toimenpiteet kestävät pidempään kuin itse rahastokausi.

AMIF- ja ISF-rahastoista rahoitettujen hankkeiden tavoitteet onnistuivat

AMIF-rahaston kansallisen ohjelman tavoitteena oli vahvistaa ja kehittää Euroopan yhteistä turvapaikka- ja vastaanottojärjestelmää sekä laillisen maahanmuuton sujuvuutta. Tavoitteena oli myös tukea kolmansien maiden kansalaisten kotoutumista, ehkäistä laitonta maahantuloa sekä kehittää toimivia paluujärjestelmiä. AMIF-rahoitusta jälkiarvioinnin tarkastelussa saivat yhteensä 102 hanketta.

ISF-rahaston tavoitteena oli edistää Euroopan ulkorajojen yhdennetyn valvontajärjestelmän kehittämistä yhdenmukaisen ja korkeatasoisen ulkorajavalvonnan varmistamiseksi sekä laillisen rajanylitysliikenteen helpottamiseksi. Lisäksi sillä tuettiin poliisiyhteistyötä ja rikollisuuden ehkäisemistä ja torjuntaa sekä kriisinhallintaa. Osana ISF-ohjelmaa toimeenpantiin yhteensä 137 hanketta.

Sisäasioiden rahastoissa leimallista on niiden voimakas viranomaispainottuneisuus. AMIF-rahastossa hankkeista viranomaiset toimeenpanivat 70 % hankkeista ja ISF:n osalta luku oli yli 90 %.

Sisäasioiden rahastot ovat osa pidempiaikaista jatkumoa. Tämä kertoo siitä, että kansallisesti hallinnoitu rahastomalli on toimiva ja palvelee sekä EU:n että kansallisia tarpeita. Sisäasioiden rahastoihin suunnattu rahoitus on kasvanut merkittävästi viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kauden 2014–2020 osalta hankkeisiin suunnattiin yli 100 miljoonaa euroa.

Sisäasioiden merkitys kasvanut viimeisen vuosikymmenen aikana

Sisäasioiden ja sisäisen turvallisuuden merkitys on kasvanut viimeisen vuosikymmenen aikana. Näin myös sisäasioiden rahastojen merkitys on kasvanut. Taustalla tässä ovat monet toimintaympäristöön vaikuttaneista merkittävät ja peruuttamattomat muutokset sekä uudet, nykyään vakiintuneet ilmiöt.

Näistä mainittakoon väkivaltainen ekstremismi ja radikalismi sekä terrorismin nousu Euroopassa, kyberrikollisuus, hybridivaikuttaminen, välineellistetty maahantulo, CBRNE-asiat, teknologian nopea kehittyminen, digitalisoituminen, yhteiskunnan kasvava keskinäinen verkottuminen ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa.

EU pyrkii edistämään omia tavoitteitaan rahoituksen avulla

EU:n näkökulmasta sisäasioiden rahastot edustavat pehmeän vallan käyttöä. EU pyrkii edistämään omia tavoitteitaan rahoituksen avulla. Tätä kautta tavoitellaan jäsenmaissa tasalaatuisuutta ja yhdenmukaisuutta esimerkiksi maahanmuuttoa ja rajavalvontaa koskevissa asioissa. Näin EU näyttäytyy yhtenäisenä.

Rahoitus suuntaa kansallisten toimijoiden ajattelutapaa. Sen avulla vahvistetaan toimijoiden käsityksiä niiden roolista EU-kontekstissa. Samalla se sitouttaa yhteiseen ajatukseen EU:sta. Sisäasioiden rahastoille ominainen hyvin tarkkaan rajattu tematiikka korostaa EU:n merkitystä sisäasioiden toimialalla rahoituksen avulla.

EU kykenee juuri kansallisesti suunnatun rahoituksen avulla huomioimaan myös alueellisia tai kansallisia erityistarpeita sisäasioiden alalla. Sisäasioiden rahastojen toimialoja tarkastellessa esimerkiksi kotoutuminen ja poliisityö ovat toimintaa, jotka ovat usein hyvin omaleimaisia kussakin jäsenmaassa. Suomen erityisyytenä, joka on huomioitu rahastojen toimeenpanossa, voidaan mainita esimerkkinä 1340 km pitkä ulkoraja Venäjän kanssa.

Ulkoinen rahoitus vakiinnuttanut asemansa sisäministeriön hallinnonalalla

Kansallisesta näkökulmasta rahastojen eräs lisäarvo on se, että niiden myötä ulkoinen rahoitus on vakiinnuttanut asemansa sisäministeriön hallinnonalalla.  Ote rahoitukseen ja miten sitä voidaan hyödyntää, on muuttunut strategisemmaksi, ja ehkä myös tavanomaistunut.

Rahastojen ohjelmien ennakoitavuudella ja yleensäkin niiden toimeenpanon pitkäjänteisyydellä on myös merkitystä. Rahastojen toimeenpanoa säätelevän ohjelman ennakoitavuus on myös etu kansallisesta näkökulmasta. Ennakoitavuus tarjoaa mahdollisuuden tehdä kehittämistyötä, riippumatta ulkoisista paineista ja muutoksista. Itseasiassa tällainen jäykkyys ohjelmassa tarjoaakin viranomaisille joustavuutta toimissaan.  AMIF- ja ISF-rahastoista on tuettu kehittämistoimia, kuten IT-järjestelmien yhteensovittamista, erilaisten direktiivien ja säädösten kansallista toimeenpanoa ja määrättyjä oleellisia kalustohankintoja.

Lisätietoja:
eusa.sm@gov.fi