Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt Media

Maahanmuuton tilannekatsaus 2/2021:
Kiintiöpakolaisten vastaanottaminen on yksi tapa auttaa Afganistanin vaikeassa tilanteessa

Sisäministeriö
6.9.2021 15.36
Uutinen

Kriisi Afganistanissa on nostanut keskusteluun myös Suomen pakolaiskiintiön. Kiintiöpakolaisten vastaanotto on yksi tärkeistä painopisteistä Suomen maahanmuuttopolitiikassa. Se on tehokas ja vaikuttava tapa auttaa kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia pakolaisia, sillä tulijoiden suojelun tarve ja muut oleskelun edellytykset selvitetään jo ennen heidän tuloaan Suomeen.

On odotettavissa, että Afganistanin tilanne lisää maasta pakenevien määrää. EU linjasi elokuun lopussa, että se haluaa tukea Afganistanin lähialueiden maita, jotka vastaanottavat suojelun tarpeessa olevia. Se tapahtuu myös tarjoamalla laillisia väyliä Eurooppaan. Pakolaisten uudelleensijoittaminen eli kiintiöpakolaisten vastaanottaminen on konkreettinen tapa osoittaa solidaarisuutta niitä maita kohtaan, jotka isännöivät suuria pakolaisyhteisöjä.

YK:n pakolaisjärjestö UNHCR arvioi, että vuonna 2022 kaikkiaan 1,47 miljoonaa pakolaista on uudelleensijoittamisen tarpeessa. Euroopan komission tavoitteena on, että EU-maat pystyisivät ensi vuonna vastaanottamaan yhteensä ainakin 30 000 kiintiöpakolaista. Yhdessä komission kanssa myös Suomi pyrkii siihen, että kiintiöpakolaisten vastaanottaminen saataisiin vakiinnutettua mahdollisimman moneen jäsenvaltioon. 

Komissio tukee jäsenvaltioita turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston (AMIF) kautta maksamalla uudelleensijoittamisen määrärahaa 10 000 euroa jokaisesta vastaanotetusta kiintiöpakolaisesta. Suomessa varoja käytetään uudelleensijoittamismenettelyn sujuvoittamiseen ja kuntien tukemiseen kuntapaikkatilanteen varmistamiseksi.

Näin kiintiöpäätös vuodelle 2022 etenee

Afganistanin tilanteen vuoksi sisäministeriö on esittänyt, että ensi vuodelle pakolaiskiintiötä nostettaisiin nykyisestä 1 050:stä 2 000 kiintiöpakolaiseen. Hallitus neuvottelee pakolaiskiintiöstä tällä viikolla 7.–8.9. budjettiriihen yhteydessä. 

Oikeusvaltion kehittämisen ja sisäisen turvallisuuden ministerityöryhmä linjaa myöhemmin tänä syksynä, mistä eri pakolaisryhmistä vuoden 2022 kiintiö koostuu. Sisäministeriö valmistelee ministerityöryhmälle esityksen yhteistyössä ulkoministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. 

Esityksen pohjana ovat UNHCR:n vuosittainen arvio pakolaisten uudelleensijoittamistarpeista maailmassa ja UNHCR:n esitys Suomelle vuoden 2022 pakolaiskiintiöksi. UNHCR on pyytänyt Suomea sisällyttämään vuoden 2022 pakolaiskiintiöön muun muassa Afganistanin kansalaisia Iranista, erityisesti naisia ja tyttöjä. 

Lopullisesti pakolaiskiintiöstä päättää eduskunta, joka joulukuussa vahvistaa valtion ensi vuoden talousarvion.

Suomi valitsee kiintiöpakolaiset itse

Kansainvälisen suojelun tarpeessa oleva voi saada suojelua Suomesta saapumalla Suomeen turvapaikanhakijana tai uudelleensijoittamisohjelman kautta kiintiöpakolaisena. 

Turvapaikanhakijat saapuvat Suomeen omin neuvoin, ja heidän tarpeensa kansainväliselle suojelulle arvioidaan Maahanmuuttoviraston toimesta vasta Suomessa. Turvapaikkahakemuksen voi jättää vain Suomen rajojen sisäpuolella. Turvapaikanhakijat saavat pakolaisaseman Suomessa, jos heille myönnetään turvapaikka. 

Kiintiöpakolaiset valitaan pakolaisleireiltä UNHCR:n esityksestä. Kiintiöpakolaisilla on jo Suomeen tullessaan Suomen myöntämä oleskelulupa neljäksi vuodeksi ja pakolaisasema Suomessa. Kiintiössä valitut pakolaiset eivät asu vastaanottokeskuksissa, vaan he muuttavat suoraan kuntiin asumaan. Kuntiin ohjaamisesta vastaavat ELY-keskukset.

Kiintiöpakolaisia on otettu Suomeen yli 50 vuoden ajan

Suomi on vastaanottanut kiintiöpakolaisia jo vuodesta 1979 alkaen. Tuolloin Suomi otti vastaan 100 pakolaista Vietnamista.

Vuodesta 2001 alkaen Suomen vuosittainen pakolaiskiintiö on kattanut vähintään 750 paikkaa. Vuosina 2014 ja 2015 Suomi korotti pakolaiskiintiötään syyrialaispakolaisten vastaanottamiseksi. Nykyisessä hallitusohjelmassa on linjattu, että kiintiöpakolaisia otetaan Suomeen vuosittain vähintään 850.

Kymmenen viime vuoden aikana Suomen pakolaiskiintiö on ollut vähintään 750. Vuonna 2020 kiintiö oli 850. Vuosina 2014, 2015 ja 2021 kiintiö on ollut 1050.

Korona on lisännyt pakolaisten ahdinkoa ja hidastanut uudelleensijoittamista

Koronatilanteesta huolimatta Suomen pakolaiskiintiötä on pystytty nostamaan hallitusohjelman mukaisesti. Suomi on saanut tästä kiitosta, sillä esimerkiksi muuttoliikkeeseen vaikuttavat konfliktit eivät ole koronan myötä kadonneet. Käytännössä yhä suurempi osa maailman pakolaisista on nyt entistä haavoittuvammassa asemassa, koska moni on menettänyt elinkeinonsa ja toimeentulonsa.

Tavallisesti Suomeen otettavat kiintiöpakolaiset valitaan matkoilla, joille osallistuu Maahanmuuttoviraston asiantuntijoiden lisäksi myös Suojelupoliisin ja ELY-keskuksen tai kunnan työntekijöitä. Pandemian aikana kiintiöpakolaisia on valittu etäyhteyksin toteutettavien videohaastattelujen perusteella. Valintoja on voitu tehdä myös UNHCR:n asiakirjojen pohjalta.

Monissa muissa maissa pandemia on kuitenkin hidastanut kiintiöpakolaisten uudelleensijoittamista. Viime vuonna EU-mailla oli yhteensä noin 30 000 kiintiöpakolaispaikkaa, joista vain reilut 9 000 kyettiin täyttämään.

Vuonna 2020 eniten kiintiöpakolaisia vastaanotti Yhdysvallat, johon saapui 6740 kiintiöpakolaista. Kymmenen kärjessä olivat lisäksi Ruotsi, Kanada, Norja, Saksa, Ranska, Australia, Iso-Britannia, Suomi ja Sveitsi. Suomeen kiintiöpakolaisia tuli 661 vuonna 2020. Kiintiöpakolaiset saapuvat vastaanottajamaihin yleensä valintavuonna tai sitä seuraavana vuonna. Lähteet: UNHCR, Maahanmuuttovirasto.

Pohjoismaista suurin pakolaiskiintiö suhteessa väkilukuun on Norjalla, jonka pakolaiskiintiö on tänä vuonna 3 000. Norjassa oli tämän vuoden alussa 5,4 miljoonaa asukasta. Seuraavaksi suurin suhteellinen osuus on Ruotsilla, jonka pakolaiskiintiö on tänä vuonna 5000. Ruotsissa on 10,4 miljoonaa asukasta. Kolmantena on Islanti 100 pakolaisen kiintiöllä. Islannissa on noin 369 000 asukasta. Suomi on neljäntenä 1050 pakolaisen kiintiöllä. Suomessa on 5,5 miljoonaa asukasta. Suhteessa pienin pakolaiskiintiö on Tanskalla, jonka kiintiö tänä vuonna on 200. Tanskassa on 5,8 miljoonaa asukasta. Lähteet: UNHCR, Eurostat.

Keitä Suomeen tuli vuonna 2020?

Suomi painottaa kiintiöpakolaispolitiikassaan erityisesti haavoittuvimpien ryhmien uudelleensijoittamista. Tällaisia ryhmiä ovat esimerkiksi lapsiperheet ja yksinäiset naiset.

Vuosittain kiintiöstä on varattu noin 10 % hätätapauksille eli sellaisille pakolaisille, joiden UNHCR on arvioinut olevan kiireellisen uudelleensijoittamisen tarpeessa. Syynä voi olla esimerkiksi sairaus, joka edellyttää välitöntä hoitoa. Hätätapaukset Suomi valitsee UNHCR:n asiakirjojen perusteella ilman kansalaisuus- tai aluerajauksia.

Suomeen valittiin vuonna 2020 yhteensä 730 kiintiöpakolaista. Tilastoon ei ole laskettu Maahanmuuttoviraston päätöksenteon jälkeen syntyneitä lapsia. Turkista valittiin 248 Syyrian kansalaista ja yksi kansalaisuudeton, jonka perheenjäsenet olivat Syyrian kansalaisia. Sambiasta valittiin 211 Kongon demokraattisen tasavallan kansalaista ja Libanonista 151 Syyrian kansalaista. Sambiaan ja Libanoniin ei tehty Suomesta valintamatkoja, vaan henkilöt valittiin Sambiasta asiakirjojen perusteella ja Libanonista etähaastattelujen perusteella. Lähde: Maahanmuuttovirasto.

Vuonna 2020 Suomeen saapui 661 kiintiöpakolaista. Heistä 510 kuului vuoden 2020 kiintiöön ja 151 vielä vuoden 2019 kiintiöön. Vastaavasti osa vuoden 2020 kiintiössä valituista on tullut Suomeen vasta tämän vuoden puolella.

Valinnoissa painottuivat Suomen linjausten mukaisesti esimerkiksi vaikeassa asemassa olevat naiset, kuten lesket ja yksinhuoltajat. Viime vuonna kiintiöpakolaisten sukupuolijakaumaa kuitenkin tasapainottivat hätätapaukset sekä Libyasta evakuoidut, erityisen haavoittuvassa asemassa olleet pakolaiset, joista suurin osa oli perinteisistä pakolaiskiintiössä saapuvista ryhmistä poiketen miehiä.

Suomeen saapui vuoden 2021 aikana yhteensä 661 kiintiöpakolaista. Tilastoon ei ole laskettu Maahanmuuttoviraston päätöksenteon jälkeen syntyneitä lapsia. Saapuneista 344 oli miehiä ja poikia. Heistä 0–6-vuotiaita oli 48, 7–13-vuotiaita 65, 14–17-vuotiaita 44, 18–34-vuotiaita 115, 35–64-vuotiaita 70 ja yli 65-vuotiaita 2. Naisia ja tyttöjä oli yhteensä 317. Heistä 0–6-vuotiaita oli 55, 7–13-vuotiaita 69, 14–17-vuotiaita 30, 18–34-vuotiaita 92, 35–64-vuotiaita 69 ja yli 65-vuotiaita 2. Lähde: Maahanmuuttovirasto.

Tietoa maahanmuuton tilannekatsauksesta

Maahanmuuton tilannekatsaus selventää maahanmuuttoa koskevia ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä. Tilannekatsaus ilmestyi aiemmin laajana julkaisuna 1–2 kertaa vuodessa. Nykyään katsaukset ovat teemakohtaisia, ja niitä julkaistaan muutaman kerran vuodessa verkkouutisina. Aineisto kootaan sisäministeriön maahanmuutto-osastolla. 

Lisätietoja:

erityisasiantuntija Iikka Saunamäki, p. 0295 488 267, [email protected]