Sisäministeriön blogi

Kiintiöpakolaisten vastaanottaminen onnistuu myös korona-aikana

Mirka Eirola Julkaisupäivä 5.11.2020 12.15 Blogit SM

Pakolaisten uudelleensijoittaminen eli kiintiöpakolaisten vastaanottaminen on Suomelle merkittävä, turvallinen ja hallittu tapa auttaa kaikista hädänalaisimpia pakolaisia. Suomi vastaanottaa pakolaiskiintiössä YK:n pakolaisjärjestön (UNHCR) pakolaisiksi katsomia henkilöitä tai muita kansainvälisen suojelun tarpeessa olevia ulkomaalaisia. Valinnoissa painottuvat haavoittuvimmat ryhmät: erityisesti perheet ja vaikeassa asemassa olevat naiset ja lapset. 

Hallitus on esittänyt, että ensi vuonna Suomi vastaanottaa 1 050 kiintiöpakolaista. Eduskunta päättää pakolaiskiintiöstä lopullisesti joulukuussa talousarvion vahvistamisen yhteydessä. 

Suomi on vastaanottanut kiintiöpakolaisia jo 1970-luvulta lähtien. Perinteisenä uudelleensijoittajamaana Suomi on sitoutunut kiintiöpakolaisten vastaanottoon, ja erityisen arvokas tämä sitoumus on nyt COVID-19-pandemian aikana. 

Pandemia on vähentänyt kiintiöpakolaisten vastaanottoa maailmalla – tarve kuitenkin kasvaa

Maailmassa on 79,5 miljoonaa kotiseudultaan pakenemaan joutunutta, joista 26 miljoonaa on pakolaisia. UNHCR määrittää eniten apua tarvitsevat pakolaiset ja esittää pientä osaa näistä henkilöistä uudelleensijoitettaviksi kiintiöpakolaisia vastaanottaviin maihin. UNHCR:n arvion mukaan 1,445 miljoonaa pakolaista on uudelleensijoittamisen tarpeessa vuonna 2021. 

Uudelleensijoittamistarpeet ovat yli kaksinkertaistuneet vuodesta 2014. Pakolaiskiintiöpaikkoja on tarjolla kuitenkin vain murto-osalle niitä tarvitsevista. Nykyisillä uudelleensijoittamismäärillä ainoastaan joka 21. uudelleensijoittamista tarvitseva tulee valituksi kiintiöpakolaiseksi. 

Viime vuonna uudelleensijoitettiin globaalisti vain noin 64 000 pakolaista, ja tänä vuonna COVID-19-pandemian vuoksi luvut tulevat olemaan vielä paljon matalampia. Vastaavasti uudelleensijoittamistarpeet todennäköisesti kasvavat pandemian takia.

Maailman pakolaisista 85 % asuu kehittyvissä maissa. Pandemian sosioekonomiset vaikutukset pakolaisiin ja heitä isännöiviin kolmansiin valtioihin ovat huomattavat, ja pakolaisten elinolosuhteet ovat entisestään vaikeutuneet. Pakolaiset työskentelevät pitkälti epävirallisilla sektoreilla, ja monet ovat menettäneet elinkeinonsa ja toimeentulomahdollisuutensa pandemian rajoitustoimien vuoksi. Yhä suurempi osa pakolaisista on nyt entistä haavoittuvammassa asemassa. 

Valintoja voidaan tehdä etähaastattelujen avulla

Suomeen otettavien kiintiöpakolaisten valinnasta vastaa Maahanmuuttovirasto. Tavallisesti kiintiöpakolaiset valitaan kohdemaihin suunnatuilla valintamatkoilla, joille osallistuu Maahanmuuttoviraston asiantuntijoiden lisäksi myös suojelupoliisin ja ELY-keskuksen tai kunnan työntekijöitä. Haastatteluissa selvitetään pakolaisten henkilötiedot, kansainvälisen suojelun ja uudelleensijoittamisen tarve, yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen liittyvät seikat sekä kotoutumisen edellytykset. Näitä ovat muun muassa koulutustausta, työkokemus ja terveys.

Pandemian vuoksi kiintiöpakolaisten valintamatkat ja Suomen viranomaisten matkustaminen kohdemaihin on keskeytetty. Sen sijaan Suomi ja monet muut EU-maat tekevät pandemian aikana valintoja etäyhteyksin toteutettavin haastatteluin. Lähtökohtana on, että etähaastattelut toteutetaan samalla tavalla kuin jos haastattelut tehtäisiin kasvotusten paikan päällä. Valintoja on myös mahdollista tehdä UNHCR:n asiakirjojen pohjalta.

Pakolaisten Suomeen matkustamisessa ja vastaanotossa noudatetaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ohjeistusta. Pandemian alettua pakolaisten saapuminen Suomeen keskeytyi lähes kokonaan. Keväällä ja kesällä Suomi vastaanotti kuitenkin kaikista kiireellisempiä hätätapauksia, ja kiintiöpakolaisten saapumiset vilkastuivat heti lentoyhteyksien palauduttua. Vuoden 2020 aikana Suomeen on pystytty vastaanottamaan tähän mennessä lähes 500 kiintiöpakolaista.

Kiintiöpakolaisten vastaanottaminen on konkreettinen tapa osoittaa kansainvälistä solidaarisuutta. Suomi on yhdessä Euroopan komission kanssa kannustanut myös muita EU-jäsenvaltioita osallistumaan siihen.

Mirka Eirola
erityisasiantuntija

Ministerityöryhmä: Suomi vastaanottaa vuoden 2021 pakolaiskiintiössä syyrialaisia, kongolaisia sekä Libyasta evakuoituja pakolaisia
Kiintiöpakolaisiksi valitaan haavoittuvaisimmassa asemassa olevia | Migri

Lisää kommentteja