EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkajärjestelmä

EU:n uusi muuttoliike- ja turvapaikkasopimus auttaa EU:ta tehostamaan ulkorajojensa valvontaa sekä turvapaikka- ja palauttamismenettelyjä. Samalla huolehditaan turvapaikanhakijoiden oikeuksista. Sopimuksella luodaan myös yhteisvastuujärjestelmä, jossa mitään jäsenvaltiota ei jätetä yksin muuttoliikepaineen alle.

Euroopan unionin neuvosto hyväksyi muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen (ns. pakti) toukokuussa 2024. Sopimukseen sisältyy yhteensä kymmenen säädöstä. Jäsenmailla on nyt kaksi vuotta aikaa panna säädökset täytäntöön.

Sisäministeriön asettamassa hankkeessa valmistellaan tarvittavat muutokset Suomen lainsäädäntöön. Hallituksen esitys tai esitykset annetaan eduskunnalle viimeistään vuoden 2026 alussa, jotta lakimuutokset voivat tulla voimaan kesällä 2026. 

Täytäntöönpano vaatii lisäksi käytännön toimia kaikilta viranomaisilta, jotka ovat osallisina Suomen turvapaikka- ja palauttamismenettelyissä.

Turvapaikkajärjestelmästä tehdään yhtenäinen

Sopimuksella varmistetaan koko EU:hun tehokas, oikeudenmukainen ja yhtenäinen turvapaikkajärjestelmä. Samat menettelysäännöt takaavat sen, että menettelyssä on mahdollisimman vähän heikkoja lenkkejä, joita erityisesti ihmissalakuljettajat pyrkivät käyttämään hyväkseen.

Jäsenmaissa otetaan käyttöön myös pakollinen rajamenettely. Perusteettomiksi arvioituja turvapaikkahakemuksia voidaan siis käsitellä jo rajalla, mikä tehostaa tutkintaa ja palautuksia sekä estää hakijoiden liikkumista edelleen muihin EU-maihin. Samalla ehkäistään rikollisjärjestöjen toimintamahdollisuuksia.

Maahantulon hallinta paranee

Eurodac-järjestelmä uudistetaan muuttoliikkeen hallinnan tietokannaksi. Henkilötietojen lisäksi rekisteristä on mahdollista saada tietoja henkilön oleskelusta EU:n alueella ja mahdollisesta poistumisesta alueelta. Se tehostaa valvontaa ja auttaa paremman tilannekuvan luomisessa. 

Sopimukseen sisältyy myös uutta sääntelyä muun muassa seulonnasta. Seulonnassa selvitetään ja tallennetaan maahantuloon liittyvät seikat, jotta henkilöt voidaan ohjata oikeaan menettelyyn. Tavoitteena on hallita nykyistä paremmin eri perustein tapahtuvaa maahantuloa sekä tehostaa ulkorajat ylittävien kolmansien maiden kansalaisten valvontaa ja tunnistamista.  

Solidaarisuuden osoittamiseen on useita keinoja

Uusilla säännöillä selvennetään, mikä valtio vastaa tietyn turvapaikkahakemuksen käsittelystä. Prosessia selkeytetään ja nopeutetaan.

Vastuuta unionin alueelle saapuvista henkilöistä pyritään jakamaan tasaisemmin EU:n jäsenmaiden kesken. Yhteisvastuu on pakollista muuttoliikkeen paine- ja kriisitilanteissa, mutta jäsenvaltiot voivat itse valita antamansa tuen muodon. Solidaarisuustoimia voivat olla turvapaikanhakijoiden siirrot jäsenmaiden välillä, rahoitus tai esimerkiksi rajavartijoiden lähettäminen tai avustaminen vastaanottokeskusten käyttöönotossa.

Taustalla vuosien valmistelu

Yhteistä turvapaikkajärjestelmää on rakennettu asteittain pitkällä aikavälillä, ja nykyisin jäsenmaiden käytännöt perustuvat jo pitkälti EU-sääntelyyn. Erityisesti kriisivuodet 2015–2016 kuitenkin osoittivat, että järjestelmässä on puutteita.

EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan tavoitteena on vastata kestävästi muuttoliikkeen tuomiin haasteisiin. Uudet säännöt auttavat hallitsemaan maahantuloa järjestelmällisesti sekä ottamaan käyttöön tehokkaat ja yhdenmukaiset menettelyt.