Sök

22.10.2025 | Suomen väestörakenne muuttuu nopeammin kuin koskaan. Tämä demografinen muutos ei ole vain sosiaali- ja terveyspoliittinen tai taloudellisen kestävyyden kysymys, vaan se ulottuu myös sisäiseen turvallisuuteen.

23.10.2024 | Ensimmäinen kansallinen voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen ja säätiöiden (NPO, non-profit organisation) rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskiarvio on valmistunut. Riskiarvion lisäksi arvion tavoitteena lisätä tietoisuutta Suomen NPO-sektorista rahanpesulain mukaisille ilmoitusvelvollisille, valvontaa suorittaville viranomaisille, sekä myös itse sektorin toimijoille.

29.12.2022 | Ulkomaalaislain väliaikaisella muutoksella varmistetaan, että tilapäisen suojelun perusteella Suomessa myönnetty oleskelulupa on voimassa koko sen ajan, kun tilapäinen suojelu EU:ssa jatkuu. Ensimmäinen oleskelulupa myönnetään suoraan suojelun koko voimassaoloajaksi. Jo oleskeluluvan saaneen henkilön ei myöskään tarvitse erikseen hakea oleskeluluvalleen jatkoa. Tasavallan presidentti vahvisti lakimuutoksen 29.12.

3.11.2022 | Ulkomaalaislain väliaikaisella muutoksella varmistettaisiin, että tilapäisen suojelun perusteella Suomessa myönnetty oleskelulupa olisi voimassa koko sen ajan, kun tilapäinen suojelu EU:ssa jatkuu. Ensimmäinen oleskelulupa myönnettäisiin suoraan suojelun koko voimassaoloajaksi. Jo oleskeluluvan saaneen henkilön ei myöskään tarvitsisi erikseen hakea oleskeluluvalleen jatkoa. Hallitus antoi esityksensä eduskunnalle 3.11.

14.2.2022 | Uuden suunnitelman tavoitteina on muun muassa kehittää syrjinnän kysymyksiä koskevaa osaamista sisäministeriössä, lisätä syrjinnän vaarassa olevien ryhmien osallisuutta asioiden valmistelussa sekä vahvistaa hankkeiden ihmisvaikutuksia koskevia arviointeja.

10.6.2021 | Sisäministeriö on selvittänyt haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien turvallisuuden kokemuksia. Selvitys oli osa sisäisen turvallisuuden selonteon valmistelua. Ensimmäistä kertaa toteutettu selvitys pohjautuu haavoittuvien ryhmien edustajille suunnatun visuaalisen Sinun turvallisuutesi -kyselyn vastauksiin.

3.6.2021 | - Suomen sisäisen turvallisuuden vahvistamiseksi 2020-luvulla tarvitaan toimivat sisäisen turvallisuuden palvelut, haavoittuvassa asemassa olevien kansalaisten matalan kynnyksen palvelut sekä nykyistä paremmin yhteensovitettu sisäasiainhallinnon ja muiden sektoreiden yhteistyö, kiteyttää professori Juho Saari.

8.5.2020 | Sisäministeriö asettaa selvityshenkilön tuottamaan politiikkasuosituksia, joilla voitaisiin estää koronaepidemian aiheuttamaa eriarvoisuuden ja turvattomuuden kasvua yhteiskunnassa. Selvityshenkilöksi on kutsuttu Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnan dekaani, professori Juho Saari.

22.1.2021 | Hallitus päätti ylimääräisessä valtioneuvoston istunnossa 22. tammikuuta sekä rajaliikenteen että testaamis- ja karanteenisuositusten kiristämisestä.

18.3.2020 | Pääministeri Marinin hallitus linjasi 16. maaliskuuta 2020 lisätoimenpiteistä koronavirustilanteen hoitamiseksi Suomessa.

7.5.2021 | Sisäministeriö on julkaissut raportin, johon on koottu eri uskontokuntien esiin nostamia turvallisuusuhkia uskonnollisiin tiloihin liittyen. Raporttiin on listattu myös esityksiä tilojen turvallisuuden parantamiseksi.

11.2.2021 | Valtioneuvosto päätti 11. helmikuuta eräistä muutoksista maahantulon rajoituksiin 15.2. alkaen. Tautitilanteen perusteella Suomi ei enää rajoita maahantuloa Islannista. Maahantulon rajoitukset palautetaan Ruandan asukkaille Ruandasta Suomeen saapuvassa liikenteessä. Lisäksi Lapissa länsirajalla sekä Suomen itärajalla rajoitetaan tiettyjen rajanylityspaikkojen aukioloaikoja. Rajoitukset ovat voimassa 25.2. saakka.

19.11.2020 | Valtioneuvosto päätti 19. marraskuuta, että maahantulon rajoituksia jatketaan 13.12.2020 asti. Epidemian kiihtymisvaihe jatkuu edelleen ja erot Suomen ja muun Euroopan välisessä epidemiatilanteessa ovat suuria. Näin ollen rajoitusten höllentäminen ei ole perusteltua ennen kuin valmisteilla olevat korvaavat toimenpiteet ovat riittävällä tavalla käytettävissä.

31.5.2018 | Maahanmuuttajataustaiset ja vammaiset nuoret kokevat muita nuoria enemmän väkivaltaa ja sen uhkaa. Ikääntyneet joutuvat rikoksen uhriksi harvemmin kuin muu väestö. Suomessa naiset kohtaavat lähisuhdeväkivaltaa EU-maista toiseksi eniten. Kaikista tapaturmaisesti tai väkivaltaisesti Suomessa kuolleista ihmisistä kaksi kolmannesta on miehiä. Muun muassa nämä tiedot käyvät ilmi selvityksestä Onko Su...

7.1.2021 | Valtioneuvosto päätti 7. tammikuuta, että maahantulon rajoituksia jatketaan 9.2.2021 asti. Koronaepidemia on maailmanlaajuisesti yhä selvässä kasvussa ja tartuntojen määrä kasvaa useimmissa maissa jyrkemmin kuin Suomessa. Näin ollen rajoitusten höllentäminen ei ole perusteltua ennen kuin valmisteilla olevat korvaavat toimenpiteet ovat riittävällä tavalla käytettävissä.

21.3.2019 | Turvallisuuskomitea on myöntänyt vuoden 2018 Timanttiteko-palkinnon Kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman 2022 toimeenpanolle. Palkinto jaettiin Suomen Erillisverkot -konsernin järjestämässä turvallisuusalan ammattilaisten vuotuisessa yhteistyötapahtumassa Erve Foorumissa 21.3.2019.

10.12.2020 | Valtioneuvosto päätti 10. joulukuuta, että maahantulon rajoituksia jatketaan 12.1.2021 asti. Koronaepidemia on maailmanlaajuisesti yhä selvässä kasvussa ja tartuntojen määrä kasvaa useimmissa maissa. Vaikka uusien tapausten määrä Suomessa lähti syksyllä kasvuun kesän rauhallisen tilanteen jälkeen, ero Suomen ja monen muun maan epidemiatilanteen välillä on kasvanut viime aikoina jyrkästi. Näin ol...

22.1.2021 | Valtioneuvosto päätti 22. tammikuuta, että maahantulon rajoituksia kiristetään Suomessa. Uudet rajoitukset tulevat voimaan 27.1. ja ne ovat voimassa 25.2. asti. Muutoksilla pyritään vähentämään rajan yli saapuvaa liikennettä, jotta estettäisiin uusien koronavirusmuunnosten leviämistä. Suomen tautitilanne eroaa huomattavasti muista Schengen-maista, näin ollen matkustajien myötä syntyvä riski virusmuunnosten leviämiselle Suomessa on merkittävä.

7.6.2017 | Rajavartiolaitoksen toimivaltuuksiin suunnitellaan laajennuksia, jotta se voisi puuttua myös niin sanottuihin hybridiuhkiin nopeasti ja tehokkaasti niin itse kuin yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa. Muutosten tavoitteena on parantaa Rajavartiolaitoksen ja sitä kautta myös muiden viranomaisten kriisinsietokykyä ja kykyä hallita laajoja häiriötilanteita.