Pelastuslaista annetuissa lausunnoissa kannatettiin ehdotettuja muutoksia
Sisäministeriö sai noin 100 lausuntoa pelastuslain uudistuspaketista. Lausunnoissa pääosin kannatettiin ehdotettuja muutoksia.
Lakiluonnoksessa esitetyt muutokset jakaantuvat kahteen osaan. Vuoden 2019 alusta tulisivat voimaan öljy- ja aluskemikaalivahinkojen torjuntatehtävän siirto ympäristöministeriöltä sisäministeriölle, väestönsuojarakentamista sekä sopimuspalokuntien koulutusta koskevat muutokset. Maakuntauudistuksen johdosta tehtävien muutosten on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2020 alusta, kun pelastustoimen tehtävät siirtyvät maakunnille.
Merellä tapahtuvien ympäristöonnettomuuksien johtovastuun siirtoa ympäristöministeriöltä sisäministeriölle pidettiin hyvänä
Ympäristöonnettomuuksien operatiivinen johtovastuu merialueilla siirrettäisiin hallitusohjelman mukaisesti ympäristöministeriöltä sisäministeriön hallinnonalalle. Käytännössä Rajavartiolaitos johtaisi alusöljy- ja aluskemikaalivahinkojen torjuntaa merellä. Lausunnoissa kannatettiin yleisesti esitettyä siirtoa. Ympäristöhallinto ja valtiontalouden tarkastusvirasto korostivat lausunnoissaan ympäristönsuojelun riittävää huomiointia. Lisäksi useissa lausunnoissa ehdotettiin, että kuntien nykyinen vastuu öljyvahinkojen jälkitorjunnasta pitäisi arvioida uudelleen.
Väestönsuojien rakentamista koskevilla muutoksilla halutaan sujuvoittaa poikkeuslupakäsittelyä
Lakiluonnoksessa ehdotetaan, että väestönsuojien rakentamista koskevia velvoitteita ja erityisesti lupaprosesseja helpotetaan. Väestönsuojan rakentamisvelvollisuus poistettaisiin kokonaan sellaisilta rakennuksilta, joihin nykyään on käytännössä myönnetty hakemuksen perusteella vapautus. Tällaisia rakennuksia ovat esimerkiksi lämmittämättömät urheilun harjoitusrakennukset, varastorakennukset, ratsastusmaneesit sekä peltirakenteiset hallit. Harkintaan perustuvien vapautusten myöntämistä sujuvoitettaisiin siirtämällä päätösvaltaa rakennusluvan myöntävälle viranomaiselle.
Lausunnoissa väestönsuojarakentamisen jatkamista väestön suojaamiseksi pidettiin yleisesti perusteltuna. Poikkeuslupakäsittelyn sujuvoittamista pidettiin kannatettavana. Samalla kannettiin kuitenkin huolta vapautuspäätösten riittävän yhdenmukaisuuden säilymisestä.
Sopimuspalokuntalaisten koulutuksen yhtenäistäminen sai kannatusta
Pelastustoimen sivutoimisen henkilöstön ja sopimuspalokuntalaisten koulutusvaatimuksia ehdotetaan lakiluonnoksessa täsmennettäväksi. Tämän henkilöstön koulutuksen opetussuunnitelman valmistelu, ylläpito ja kehittäminen, kouluttajakoulutus, kouluttajarekisterin ylläpito sekä opetusmateriaalin tuottaminen siirrettäisiin Pelastusopistolle.
Koulutusta koskevia ehdotuksia pidettiin lausunnoissa yleisesti kannatettavina. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ry ei kuitenkaan pitänyt aineistotuotannon ja kouluttajakoulutuksen keskittämistä Pelastusopistolle perusteltuna, koska SPEK:in mielestä keskittäminen saattaisi kaventaa tarpeettomasti nykyistä laaja-alaista yhteistyötä ja toimijalähtöisyyttä.
Esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle tänä keväänä
Hallituksen esityksen valmistelua jatketaan lausuntojen perusteella sisäministeriössä, ja esitys on tarkoitus antaa eduskunnan käsiteltäväksi keväällä 2018. Lausuntoihin sisältyi myös useita uusia ehdotuksia, jotka edellyttävät kuitenkin perusteellista selvittämistä. Näitä ehdotuksia tarkastellaan erikseen, kun pelastuslain kokonaisuudistus alkaa vuonna 2019.
Lisätietoja
hallitusneuvos Ilpo Helismaa, p. 0295 488 422, [email protected]