Pelastuspalvelut ovat yksi yhteiskunnan tärkeimmistä palveluista. Kun hätä on suuri, on avun oltava lähellä. Suomessa pelastuslaitokset ja sopimuspalokunnat auttavat vuoden jokaisena päivänä.

Maatamme vaivaa kuitenkin pelastajapula, ja se näkyy jo pelastustoimen arjessa. Monella pelastuslaitoksella on vaikeuksia saada rekrytoitua uutta henkilöstöä ja paikoin palvelutaso ei ole enää lain edellyttämällä tasolla. Tämä on vakava paikka.

Aluehallintovirastot ovat viime vuosina antaneet useiden alueiden pelastustoimille korjausmääräyksiä toimintavalmiusaikoja koskien. Pelastusyksiköt eivät paikoin enää pääse aloittamaan pelastustoimintaa tarpeeksi ajoissa ja riittävin voimavaroin. Taustalla on muun muassa yhdyskuntarakenteen muutos, jonka vuoksi paloasemaverkosto ei ole kaikkialla kattava. Lisää pelastajia tarvitaan, jotta voimme vastata nykyisiin riskeihin.

Pelastajapulan syyt liittyvät myös varallaolojärjestelmien purkamiseen. Korkein oikeus katsoi ensimmäisen kerran jo 2015 työntekijöiden varallaolon työajaksi. Sen jälkeen pelastuslaitokset ovat luopuneet nopeaan tahtiin varallaolojärjestelmistä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että tarve rekrytoida lisää päätoimista henkilökuntaa on kasvanut.

Sisäministeriön viime vuonna valmistuneen selvityksen mukaan Suomeen tarvitaan tuhat uutta pelastajaa vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi pelastusalalta eläköityy tulevina vuosina 1400 pelastajaa, joiden tilalle on palkattava uusia osaajia. Yhteensä tarve nousee siis yli kahteen tuhanteen. Lisää väkeä tarvitaan myös sopimuspalokuntiin, jotka huolehtivat pelastustoiminnasta etenkin harvemmin asutuilla seuduilla.

Lisää rahaa tarvitaan

Pelastajapulaa ei voida ratkaista ilman pelastajien koulutusmäärien kasvattamista. Tällä hallituskaudella olemme jo nostaneet Pelastusopiston koulutusmääriä viidenneksellä. Lisäksi Helsingin Pelastuskoulun toimilupaa on jatkettu. Nämä päätökset yksin eivät kuitenkaan ole riittäneet, sillä koulutusmäärät tulisi kaksinkertaistaa vuodesta 2024 alkaen. Tähän tarvitaan lisää rahoitusta.

Ilokseni otimme hallituksen tämän syksyn budjettiriihessä tärkeän askeleen pelastajapulan ratkaisemiseksi. Osoitimme Pelastusopistolle 600 000 euroa lisärahoitusta pelastajien koulutusmäärän nostamisen suunnittelutyöhön ja varustehankintoihin. Tavoitteenamme on, että rahoituksen avulla Pelastusopisto voi tehdä tarvittavat järjestelyt ja hankinnat, jotta pelastajien koulutusmäärät voitaisiin kaksinkertaistaa vuodesta 2024 alkaen. Lisäksi esitämme opistolle 80 000 euroa koulutusten sisällön kehittämiseen. Eilen esityksemme eteni eduskunnan käsittelyyn osana ensi vuoden talousarviota.

Hallituksen esitys on tärkeä edistysaskel. Suunta on nyt kohti koulutusmäärien kaksinkertaistamista. Jotta isommat kurssit voisivat vuonna 2024 aloittaa, tarvitaan Pelastusopiston rahoitustasoon kuitenkin myös pysyvä ja tuntuva korotus vuodesta 2024 eteenpäin. Pelastajakoulutusta ei voi laskea vuodeksi kerrallaan myönnettävän rahoituksen varaan.

Pelastajapulan vakavuus aletaan ymmärtää

Esitin Pelastusopiston määrärahoihin pysyvää korotusta vuodesta 2024 alkaen jo viime keväänä hallituksen kehysriihessä, jossa hallitus päätti julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023-2026. Tällöin esitykseni ei saanut neuvotteluissa riittävästi tukea. Nyt pelastajapulan vakavuus näytetään ymmärtävän paremmin ja olemme viimein saaneet tien auki kohti koulutusmäärien nostamista.

Tulevien vuosien rahoituksesta päättää ensi keväänä valittava uusi hallitus. Siksi pelastajapulaan vastaamista on syytä pitää esillä myös kevään eduskuntavaalikeskusteluissa. Uskon kuitenkin, että myös tuleva hallitus on samoilla linjoilla: pelastuspalvelut on säilytettävä arjen turvallisuuden lähipalveluina.

Koulutusmäärien nostamisen lisäksi meidän on turvattava hyvinvointialueiden rahoitus, jotta niillä on varaa palkata kipeästi kaipaamiaan uusia pelastajia, kun kaksinkertaiset kurssit alkavat valmistua. Tämän rahoitustarpeen suuruutta on syytä arvioida tarkasti, kun vuodenvaihteen jälkeen muutenkin seuraamme pelastustoimen rahoituksen riittävyyttä hyvinvointialueilla.

Samaan aikaan kun nostamme pelastajien määrää, on meidän huolehdittava siitä, että he myös pysyvät valitsemallaan alalla. On huolehdittava työssä jaksamisessa ja kitkettävä pois häirintää. Meillä ei ole varaa menettää yhtäkään pelastajaa esimerkiksi uupumukselle.

Krista Mikkonen
sisäministeri
@MikkonenKrista

 

Teksti on julkaistu ensin Pelastustiedon blogina 22.9.2022.