Hätäkeskuslaitos on kärsinyt henkilöstövajeesta jo useiden vuosien ajan. Ala ja ammatti kuitenkin kiinnostavat: hakijoita hätäkeskuspäivystäjäkursseille on jatkuvasti moninkertainen määrä opiskelupaikkoihin verrattuna. Henkilöstövaje voi näkyä hätänumeroon soittavalle pidempänä vastausaikana, mutta samalla se vaikuttaa henkilöstön työhyvinvointiin työmäärän kasvaessa. 

Määrärahoilla on voitu lisätä koulutusmääriä ja henkilöstöresursseja

Päivystäjien koulutusmäärä on kaksinkertaistettu vuodesta 2019 alkaen ja koulutusmäärä on tarkoitus pitää tällä tasolla vuoteen 2023 asti. Koulutusmäärärahan ansiosta hätäkeskuspäivystäjäksi koulutetaan tällä hetkellä vuosittain 48 henkilöä. Myös hätäkeskuspäivystäjien palkkaamiseen on osoitettu määrärahaa riittävien henkilöstöresurssien turvaamiseksi koko kehyskaudeksi.

Vuosien 2018-2019 aikana toteutetulla alueellisella koulutuksella vastattiin erityisesti kaksikielisten hätäkeskuspäivystäjien tarpeeseen. Kurssilla turvattiin päivystäjätilanne Vaasan hätäkeskuksessa, joka kantaa verkottuneen toimintamallin avulla päävastuun ruotsinkielisten hätäkeskuspalveluiden tuottamisesta Suomessa.

Palveluita on myös kehitetty. Hätäkeskuslaitos toimii nykyään verkottuneesti koko maassa. Hätäpuheluun voidaan siis vastata mistä tahansa Suomen hätäkeskuksesta, jos soittajan oman alueen hätäkeskus on ruuhkautunut. Verkottuneella toimintamallilla on kyetty parantamaan vastausaikoja ja minimoimaan hätäpuheluruuhkat. Verkottunut toimintamalli on myös lisännyt henkilöstön työhyvinvointia, kun tehtävämääriä on voitu tasata eri hätäkeskusten ja niissä työskentelevien päivystäjien välillä. 

Hätäkeskustoiminta tarvitsee entistä joustavampia koulutusmalleja

Hätäkeskustoiminnan koulutusjärjestelmä on toistaiseksi perustunut hätäkeskuspäivystäjäkoulutukseen. On kuitenkin selvää, että toimintaympäristön muutokset asettavat vaatimuksia myös hätäkeskustoiminnan jatko- ja täydennyskoulutukselle sekä joustavammille koulutusmalleille. Näitä tarkastelemme erityisesti sisäministeriössä tällä hetkellä käynnissä olevassa pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan koulutusuudistuksessa, jossa arvioidaan alan tulevaisuuden henkilöstötarpeet.

Oleellista on siis varmistaa, että hätäkeskustoiminnan urapolkurakenne on järkevällä pohjalla. Päivystäjien työurat ovat rakentuneet pääasiassa hätäkeskuspalveluihin liittyvien toimialojen kautta. Hätäkeskustoiminnassa on olennaista ymmärtää pelastustoimen, poliisin sekä sosiaali- ja terveystoimen auttamisen ketjun toiminta, jotta palveluita myös voidaan kehittää. Haluamme paitsi pitää ammattilaiset alalla, myös mahdollistaa hätäkeskustoiminnan tehtäviin siirtymisen alanvaihtajille.

Alueellisten koulutusten tarvetta tarkastellaan avoimesti

Tilannetta tarkastellaan myös alueellisen koulutuksen mahdollisuuksien kautta. Alueellisella koulutuksella pyritään varmistamaan se, että koulutetut päivystäjät hakeutuisivat töihin niihin hätäkeskuksiin, jotka kärsivät eniten työvoimapulasta. Tällä hetkellä pulaa on Turun ja Keravan hätäkeskuksissa. Tärkeää on myös huomioida kaksikielisten koulutusohjelmien tarve, jotta osaavia ammattilaisia riittää auttamaan myös toisella kotimaisella kielellä. 

Alueellisen koulutuksen kustannukset ja opetusjärjestelyt muodostavat kuitenkin omat haasteensa. Tämän hetken tilanteessa on kuitenkin oleellista ja tärkeää, että alueellisten koulutusten järjestämistä tarkastellaan avoimin mielin. Hätäkeskuslaitos ja Pelastusopisto ovat jo neuvotelleet alueellisten päivystäjäkurssien järjestämisestä ja mahdollisen alueellisen tai Kuopiossa toteutettavan ylimääräisen lisäkoulutuksen osalta tehdään ratkaisuja kevään valtiontalouden kehyspäätösten yhteydessä.

Hätäkeskustoiminnan koulutusta uudistamalla voimme varmistaa toimialan kehittymisen yhteiskunnan tarpeisiin. Ihmisten auttamisen ketjun ensimmäisen lenkin henkilöstötilannetta ei voida kestävästi paikata pikavoitoilla ja väliaikaisilla ratkaisuilla, vaan hätäkeskustoiminta tulee uudistaa kestävälle pohjalle.

Kimmo Kohvakka
pelastusylijohtaja
@KimmoKohvakka