Suomeen on pitkäjänteisesti rakennettu väestönsuojia taloyhtiöihin, työpaikoille ja julkisiin tiloihin – hyvä niin. Väestönsuojiin käytettyjä neliömetrejä hyödynnetään esimerkiksi varastoina ja liikuntatiloina, mutta niihin on sijoitettu aikojen saatossa myös paljon rahallista arvoa. Siksi niistä on pidettävä hyvää huolta.

Sisäministeriö on käynnistänyt hankkeen, jonka osana selvitämme väestönsuojien nykytilaa Suomessa. Selvitystyö valmistuu viimeistään elokuussa vuonna 2023. Työssä selvitetään väestönsuojien tyypillisimpiä puutteita ja niiden vaikutuksia suojauskykyyn erilaisissa uhkatilanteissa. Lisäksi työssä selvitetään väestönsuojien ja suojapaikkojen määrää Suomessa. Kertyneen tiedon pohjalta esitämme suosituksia väestönsuojien laadun parantamiseksi.

Eri ikäiset väestönsuojat antavat erilaista suojaa

Venäjä käynnisti hyökkäyssodan Ukrainassa tämän vuoden helmikuussa, jonka johdosta olemme nähneet uutiskuvia sodasta. Olemme samalla nähneet, kuinka Ukrainassa suojaudutaan tavallisiin kellareihin tai metrotunneleihin, joita ei ole lähtökohtaisesti suunniteltu suojautumiseen aseiden vaikutuksilta. 

Meillä Suomessa taas on poikkeuksellinen vuosisadan mittainen historia väestönsuojien rakentamisesta.

Suomi onkin väestönsuojien, sekä määrän että niiden suojauskyvyn osalta kansainvälisesti tarkasteltuna yksi maailman huippumaista. Suomessa aloitettiin väestönsuojien rakentaminen ennen sotia. Vuoden 1954 jälkeen rakennetut suojat suunniteltiin antamaan hyvä paine- ja sirpalesuoja. Ne kestävät jopa rakennuksen sortumisen päälle. Huonoinkin väestönsuoja Suomessa antaa huomattavasti paremman suojan konventionaalisilta aseilta kuin monet Ukrainan uutiskuvissa näkemämme kellarit.

Vanhemmissa väestönsuojissa voi olla korjausvelkaa, joka tarkoittaa ilmanvaihtolaitteiston isompaa huoltoa tai laitteiston uusimista. Onkin hienoa, että vanhoja väestönsuojia on jo aiemmin kunnostettu nykyaikaisiksi.

Esimerkiksi kaasuilta ja ydinaseilta suojautuminen vaatii toimivan ja asianmukaisen suodatuksella varustetun ilmanvaihtolaitteen. Samalla on hyvä muistaa, että ydinlaitosonnettomuuksissa normaali sisälle suojautuminen on riittävä toimenpide. Tällöin suljetaan ovet, ikkunat ja ilmanvaihto sekä seurataan viranomaisten lisäohjeita.

Vuoden 1971 jälkeen rakennettuja väestönsuojia voidaan kutsua uudenaikaisiksi suojiksi myös tekniikan ja varusteiden puolesta. Näissä suojissa on oma ilmanvaihtolaitteisto, joissa ilmaa voidaan tarvittaessa suodattaa myrkyllisiltä kaasuilta ja radioaktiivisilta aineilta erityissuodattimen avulla. Lisäksi suojista löytyvät nykyaikaiset ovet, luukut, vesiastiat, käymälät ja muut varusteet. Erityisesti nämä uudenaikaiset väestönsuojat ovat hyvin varusteltuja väestönsuojia ja ovat paljon enemmän kuin pyöräkellareita tai kanahäkkivarastoja.

Selvitystyössä väestönsuojien nykytilasta arvioidaan vuoden 1959 jälkeen rakennettujen suojien kykyä antaa suojaa konventionaalisilta aseilta sekä säteily- ja kemikaalivaaratilanteissa. Työssä tutkitaan, millaista suojaa eri ikäiset väestönsuojat antavat sekä millainen vaikutus suojan ikääntymisellä on suojan käyttöönottoon ja sen kuntoon.

Väestönsuojat tarvitsevat säännöllistä huoltoa ja ikääntyessään myös peruskorjausta

Väestönsuoja ja sen laitteistot, kuten kaikki muutkin laitteet rakennuksissa, tarvitsevat säännöllistä huoltoa ja joskus myös korjaustoimenpiteitä. Suoja kannattaa huoltaa säännöllisesti ja pitää käyttökunnossa, koska se on myös taloudellisesti arvokas osa kiinteistöä. 

Väestönsuojan kunnossapidosta vastaa rakennuksen omistaja. Säädökset edellyttävät, että väestönsuoja tulee pitää kunnossa siten, että se voidaan ottaa käyttöön 72 tunnissa. Säädösten mukaan suojan toimintakunto tulee tarkastaa vähintään kerran kymmenessä vuodessa ja lisäksi suojaa tulee huoltaa valmistajan ohjeiden mukaan säännöllisesti, useimmiten vuosittain. 

Lainsäädännössä ei ole poikkeuksia; myös vanha suoja tulee pitää kunnossa. Mikäli hyvin vanhan väestönsuojan laitteet eivät ole enää korjattavissa, otetaan käyttöön uusia ja nykyaikaisia laitteita. 

Kun suojan laitteet on pidetty kunnossa ja tarkastettu asianmukaisesti, myös käyttöönotto on helpompaa, eikä käyttöönoton yhteydessä tule ikäviä yllätyksiä vastaan.

Ira Pasi
projektipäällikkö
Sisäministeriö, pelastusosasto
@ira_pasi