Ulkosuomalaisstrategia vuosille 2022-2026 valmistui joulukuussa 2021 sisäministeriön maahanmuutto-osaston johdolla ja sen toimeenpano on nyt käynnissä. Marja Avoniuksen koordinoima ja nimensä mukaisesti entistä strategisempaan ulkosuomalaispolitiikkaan tähtäävä ohjelma tehtiin yhteistyössä kuuden muun ministeriön (TEM, UM, STM, VM, OM ja OKM), tutkijoiden ja ulkosuomalaistoimijoiden kanssa. Helmikuun alussa strategian valmisteluun osallistuneen työryhmän edustajat saapuivat Säätytalolle sisäministeriön ja Suomi-Seura ry:n yhteistyössä järjestämään strategian toimeenpanon seurantaseminaariin. Ensimmäisen seurantaseminaarin teemana oli käsillä olevaan eduskuntavaalikevääseenkin ajankohtaisesti liittyvä ulkosuomalaiset ja viestintä.

Seminaarit ovat uusi ja edistyksellinen tapa seurata strategian jalkautumista valtionhallintoon 

Ulkosuomalaisstrategian 2022-2026 keskeisimpiin tavoitteisiin kuuluvat yhteyksien vahvistaminen ulkosuomalaisten ja Suomen välillä, ulkosuomalaisten palvelutarpeisiin vastaaminen sekä ulkosuomalaisten monipuolisen osaamisen tunnustaminen ja hyödyntäminen valtionhallinnon näkökulmasta. Ulkosuomalaisten ideoiden, toiveiden ja tarpeiden kuuleminen on tärkeässä roolissa, kun tarkastellaan strategian toimeenpanoa valtionhallinnossa. Iloksemme ensimmäisen seurantaseminaarin osallistujat sekä Säätytalolla että Teamsissa osallistuivat aamupäivän keskusteluihin erittäin aktiivisesti.  Saimme jo tilaisuuden aikana paljon arvokkaita huomioita, ideoita ja palautetta ulkosuomalaisstrategian toimeenpanoon liittyen. 

Hybridimuotoinen seurantaseminaari oli sarjassaan ensimmäinen osana ulkosuomalaisstrategian toimeenpanon vuosittaista seurantaa. Strategian ytimessä on alusta alkaen ollut myös halu kuulla ulkosuomalaisia itseään heitä koskevassa päätöksenteossa. Vuosittain järjestettävien seminaarien tarkoituksena on tehdä strategian toimeenpanosta entistä avoimempaa ja läpinäkyvämpää sekä osallistaa ulkosuomalaisia myös tässä seurantatyön vaiheessa. Monipuolisen keskustelun aikaansaamiseksi Säätytalolle kutsuttiinkin strategiatyöryhmän edustajien lisäksi erilaisia ulkosuomalaisasioiden parissa työskenteleviä sidosryhmiä, kun taas Teamsin välityksellä tilaisuus oli avoin kaikille ulkosuomalaisasioista kiinnostuneille. Seminaari herätti selvästi paljon kiinnostusta erilaisten ulkosuomalaistoimijoiden keskuudessa, sillä tilaisuutta seurasi parhaimmillaan jopa 114 osallistujaa ympäri maailman. 

 

Ulkosuomalaiset on tunnistettu valtionhallinnon viestinnässä kohderyhmänään 

Sisäministeri Krista Mikkonen korosti seminaarin tervetulopuheenvuorossaan toimivaa viranomaisviestintää, ja miten sillä voidaan edistää  ulkomailla asuvien suomalaisten yhdenvertaisuutta jasiteitä Suomeen. Suomen eduskuntavaalien lähestyessä huhtikuussa osallistavan ja saavutettavan ulkosuomalaisviestinnän merkitys valtionhallinnossa korostuu entisestään. 

”On tärkeää, että ulkomailla asuvat Suomen kansalaiset pääsevät helposti käsiksi puolueisiin, vaaleihin ja äänestämiseen liittyvään viranomaistietoon ja voivat siten vaikuttaa politiikkaan kotimaassa.” sisäministeri Krista Mikkonen. 

Muiden ministeriöiden edustajien puheenvuorot ja seminaarin aikana käyty vilkas keskustelu lähestyvien vaalien ympärillä osoittivat, miten ajankohtainen teema viranomaisten ulkosuomalaisviestintä on juuri tällä hetkellä. 

Ensimmäisen seurantaseminaarin tarkoituksena oli tuoda esiin ajankohtaista tietoa siitä, miten viranomaisviestinnässä on viime vuoden aikana käytännössä huomioitu ulkosuomalaisstrategian viestintään liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet. Ministeriöiden (OM, UM, STM, TEM) valmistelemissa teemaesityksissä nousivatkin vaaliviestinnän lisäksi esiin esimerkiksi maakuva-, sosiaaliturva-, paluumuuttoviestintä, jotka yhtä lailla koskettavat merkittävästi ulkosuomalaisia. Ulkosuomalaisille suunnatun viestinnän uudistus- ja kehitystyö myös jatkuu tänä vuonna eri viranomaistahojen toiminnassa. Sisäministeriön ja Suomi-Seuran vuosittain järjestämä seurantaseminaari nähtiin myös toimivana foorumina ennen kaikkea vuorovaikutukselle viranomaisten ja ulkosuomalaistoimijoiden välillä. 

Toinen odotettu seminaarin ohjelmanumero oli valtiovarainministeriön digitaalisen henkilöllisyyden kehittämisen hankkeen esittely. Digitaalisen henkilöllisyyden kehittäminen mahdollistaa myös ulkosuomalaisten helpon ja turvallisen asioinnin yhteiskunnan palveluissa.

Ulkosuomalaisten ääni oli seminaarissa vahvasti läsnä

Seminaarin paneelikeskustelussa ministeriöiden panelistit ja seminaariosallistujat jatkoivat esitysten perusteella keskustelua siitä, miten hallinnonalojen rajat ylittävää yhteistyötä ulkosuomalaisten parissa voitaisiin tulevaisuudessa vielä kehittää. Aktiivista keskustelua herätti erityisesti jo olemassa olevien viranomaistiedon ja -palvelujen yhteensovittaminen. Valtionhallinnon ulkosuomalaisviestinnän kehitystyön ja uudistuksien lisäksi pidettiin tärkeänä myös seurata sitä, miten ne vastaavat ulkosuomalaisten moninaisiin ja muuttuviin tarpeisiin. Ulkosuomalaisasiat koskettavat valtionhallinnossa useita eri hallinnonaloja ja viranomaisia, joten tiedon hajanaisuus ja hallinnonalojen erilaiset näkökulmat näkyvät myös viestinnässä. Esiin nousi esimerkiksi se, ettei ulkosuomalaisille ole olemassa yhtä, yhteistä viestintäkanavaa tai sivustoa, johon kaikki eri hallinnonaloihin liittyvä tieto ja palvelut olisivat koottuna samaan paikkaan. Keskustelun lopputulemana oli kuitenkin se, ulkosuomalaisstrategia toimii erinomaisena pohjana yhteisen kokonaisuuden ja dialogin kehittämiselle eri hallinnonalojen ja ulkosuomalaistoimijoiden välillä.

Seminaariyleisöä puhuttivat myös muut ministeriöiden esityksissä esiin nousseet ajankohtaiset asiat, kuten äänestäminen ulkomailla, työperäinen maahanmuutto sekä ulkomailla hankitun osaamisen tunnistaminen Suomen työmarkkinoilla.

Ulkosuomalaiset ovat monipuolinen ja jatkuvasti muutoksessa oleva ryhmä. Sekä strategiatyössä että seurantaseminaarin järjestämisessä mukana olleen Suomi-Seura ry nosti esityksessään esiin erot ulkosuomalaisten suosimissa viestintätavoissa ja -kanavissa esimerkiksi iän ja asuinpaikan mukaan. Suomi-Seura ry tekee parhaillaan kartoitusta ulkosuomalaisten tärkeimmistä viestintäkanavista yhteistyössä Siirtolaisuusinstituutin kanssa. Kartoituksen tuloksia voidaan varmasti hyödyntää jokaisella ulkosuomalaisia koskettavalla hallinnonalalla viestinnän kehittämisessä.

Monipuoliset tutkijapuheenvuorot taas toivat kuulijoille lisää tietoa siitä, miten digitalisaatio on vaikuttanut ulkosuomalaisten viestintäympäristön muutokseen, ulkosuomalaisten identiteetin monipaikkaisuuteen, sekä miten ulkosuomalaisten työelämäyhteyksiä voidaan vahvistaa Suomeen ja millaisena Suomi näyttäytyy ulkosuomalaisten kaltaisten kansainvälisten osaajien näkökulmasta.
Seminaarissa kuultiin myös Suomi-Seura ry:n uuden, ulkosuomalaisille tarkoitetun digitaalisen osallistumisalusta Virran esittely. Alusta toimii eräänlaisena torina, jossa ulkosuomalaiset voivat keskustella monipuolisesti erilaisista asioista ja jossa voidaan tulevaisuudessa toivottavasti käydä myös dialogia ulkosuomalaisten ja suomalaisten päättäjien välillä. 

”Onnistunut viestintä ulkosuomalaisille ja vuorovaikutuksen lisääminen lujittaa ulkosuomalaisten suomalaista identiteettiä ja luo edellytyksiä kiinnostukselle kotimaan politiikkaa kohtaan, vaaleissa äänestämiseen ja paluumuuton suunnitteluun. Samalla vahvistetaan rajat ylittävän suomalaisen kansalaisyhteiskunnan toimivuutta.” Suomi-Seura ry:n toiminnanjohtaja Tina Strandberg.

Seuraava seminaari järjestetään vuoden 2023 lopussa 

Vuosittaiset Suomi-Seuran kanssa järjestetyt seminaarit ovat ulkosuomalaisstrategiassa vastuutettu sisäministeriölle, joka järjestää niitä myös tulevaisuudessa osana strategian toimeenpanon seurantaa. Toisen seurantakierroksen seminaari on tarkoitus järjestää vuoden 2023 lopulla. Pyysimme seurantaseminaarin lopuksi yleisöltä ideoita seuraavan seminaarin teemaksi saadaksemme tietoa ulkosuomalaisia erityisesti kiinnostavista teemoista tai asioista. Saimme valtavan määrän ideoita, joiden perusteella strategian seurantaryhmä lähtee myöhemmin suunnittelemaan seuraavan seminaarin sisältöä. Tulevan seminaarin teemasta ja aikataulusta tiedotamme myöhemmin sisäministeriön verkkosivuilla sekä muiden ministeriö- ja ulkosuomalaisyhteistyökumppanien kautta.

Palaute strategian toimeenpanon seurannasta seminaarien muodossa oli ilahduttavan positiivista ja tilaisuuden aikana annetun palautteen perusteella vaikutti siltä, että ulkosuomalaisasioista kiinnostunut yleisö viihtyi tilaisuudessa erittäin hyvin. 

”Kiitos mielenkiintoisesta seminaarista! Hienoja teemoja esillä ja upea kuulla, että ministeriöt kaikki yhdessä vievät viestintään liittyviä suunnitelmia eteenpäin.”  seminaarin etäosallistuja.

Sisäministeriön puolesta kiitämme vielä jokaista Mitä kuuluu ulkosuomalaisstrategialle? -seminaariin osallistunutta aktiivisesta osallistumisesta ja toivotamme kaikki tervetulleeksi myös loppuvuodesta järjestettävään toisen seurantakierroksen seminaariin!

Eveliina Junikka
Suunnittelija

Mariana Salgado
Palvelumuotoilija