Valtioneuvosto teki 5.10.2017 periaatepäätöksen sisäisen turvallisuuden strategiasta. Strategian tehtävänä on osaltaan vastata hallitusohjelmaan kirjattuun tavoitteeseen siitä, että Suomesta tulee maailman turvallisin maa elää, asua, yrittää ja tehdä työtä.

Turvallisuus tehdään yhdessä

Strategian keskeisenä ajatuksena on, että turvallisuutta tehdään yhdessä. Suomessa on hyvin pitkään tehty laaja-alaista ja eri toimijoiden välistä yhteistyötä turvallisuuden lisäämiseksi. Tämä pätee niin varautumiseen kuin turvallisuusongelmien ennalta ehkäisyyn.

Turvallisuusviranomaisten välinen yhteistyö on ollut erityinen vahvuutemme, mutta viranomaisten yhteistyö järjestöjen, kuntien ja elinkeinoelämän kanssa on myös kehittynyt viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana merkittävästi. Tältä osin strategia ei siis tuo uutta.

Vaikka viranomaisilla on usein viime kädessä päävastuu erilaisissa turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä, nähdään muut yksilöt ja yhteisöt onneksi nykyään useimmiten myös turvallisuuden tekijöinä ja toimijoina - ei vain viranomaisten takaaman turvallisuuden asiakkaina. Ehkä voidaan sanoa, että tässä ajassa on perinteisestä hallintoperiaatteesta kuljettu palveluperiaatteen kautta nykyiseen vuorovaikutusperiaatteeseen. Tämä näkyy hyvin konkreettisesti esimerkiksi turvallisuuteen liittyvässä viestinnässä.

Yhteistyön tulee näkyä

Se, mikä strategiassa kuitenkin on uutta, on, että tälle yhteistyölle ollaan luomassa sellaisia rakenteita, joihin eri toimijoiden on omassa roolissaan helppo kiinnittyä. Yhteistyön täytyy olla näkyvää ja sillä täytyy olla kunnon puitteet, jotta se olisi jatkuvaa ja siten aidosti vaikuttavaa.

Useampi strategiassa esitetty toimenpidekokonaisuus tukee tätä päämäärää. Yhteinen analysointi ja ennakointi, paikallisen sekä alueellisen turvallisuusyhteistyön rakenteet ja verkostotoimintaa edistävien sähköisten työkalujen kehittäminen ovat esimerkkejä näistä.

Maailma muuttuu, turvallisuus sen mukana

Varsinaiset turvallisuuskysymykset ja sisällöt pysyvät osin samana ja osin vaihtuvat aikojen saatossa. Esimerkiksi päihteisiin tai syrjäytymiseen liittyvät turvallisuusongelmat ovat olleet esillä pitkään ja niiden kanssa on tehty paljon töitä. Tällä strategialla on pyritty oikeiden kysymysten määrittämisen lisäksi siihen, että niihin voidaan vielä aiempaa tehokkaammin tarttua yhdessä.

Toinen tärkeä linjaus strategiassa liittyy ennakoinnin ja sen vaikuttavuuden parantamiseen. Turvallisuuteen liittyvä työ on perusluonteeltaan aina reagoimista johonkin. Tämä on luonnollista ja inhimillistä. Asioista tulee turvallisuusongelmia siinä vaiheessa, kun ne herättävät meissä riittävän paljon sellaista huolta ja pelkoa, jota emme voi tai halua hyväksyä. Tästä näkökulmasta myös ennalta ehkäisevä työ on tietyllä tavalla reagoimista - harvoinhan ennalta ehkäisemme sellaisia asioita, joista meillä ei ole mitään viitteitä tai huolia.

Sisäisen turvallisuuden strategia pyrkii tarkastelemaan turvallisuutta muutoksena, ei pelkästään uhkina. Maailma ja yhteiskuntamme osana sitä muuttuvat koko ajan. Nämä muutokset ovat harvoin pelkästään turvallisuutta lisääviä tai turvallisuutta vähentäviä vaan niillä on molempia vaikutuksia.

Esimerkiksi sama mobiiliteknologia, joka mahdollistaa sen, että vanhemmat tietävät entistä paremmin lasten olevan turvassa, mahdollistaa sen, että lapset voivat joutua uudenlaisten kiusaamisen muotojen kohteeksi.

Väestön ikääntyminen altistaa yhä useamman meistä ikääntymiseen liittyville onnettomuuksille, kaltoinkohtelulle ja ikääntyneisiin kohdistetuille rikoksille. Samanaikaisesti tiedämme, että nuoruus on aktiivisinta rikoksenteon aikaa, jolloin rikollisuuden voidaan ainakin olettaa vähenevän väestön ikääntyessä.

Tulevaisuuden turvallisuutta rakennetaan tänään

Tällaisten yhteiskunnallisten muutosten ennakointi ja erityisesti siihen perustuva suunnittelu on toimintaa, jota strategia pyrkii edistämään. On selvää, että esimerkiksi viranomaisten suorituskykyä ei rakenneta hetkessä. Henkilöstö täytyy kouluttaa ja varustaa, mikä vie aikaa.

Se, millaista turvallisuutta haluamme viranomaistoiminnassa tuottaa vuonna 2025 täytyy tietää tänään.

Strategia on juuri niin hyvä kuin sen toteutus

Kuten mikä tahansa strategia, sisäisen turvallisuuden strategia on juuri niin hyvä kuin miten hyvin sitä toteutetaan. Strategia on laadittu laajassa yhteistyössä - yli 100 edustajaa noin 30 eri organisaatiosta.

Valmistelun laajapohjaisuutta tärkeämpää on se, että strategian toimeenpanoon osallistuu laaja joukko toimijoita. Tämä vuorostaan edellyttää, että eri toimijat voivat tunnistaa itsensä ja roolinsa strategian toimeenpanossa. Entuudestaan tiedetään, että tämä voi syntyä vain vuorovaikutuksen kautta. Valmistelu oli tässä hyvä ensiaskel, mutta työ on tältäkin osin vasta aluillaan.

Hyvä elämä - turvallinen arki. Sisäisen turvallisuuden strategia

Ari Evwaraye
strategiapäällikkö
@AEvwaraye